Jutut Hämeenlinna

Merikotkat kärkkyvät pilkkijöiden saaliita Vanajavedellä – merikotkien suojelu on hyvin onnistunut

Vanajanselällä on päässyt tänä talvena ihastelemaan merikotkien elämää. Kuva: Petri Hirva

Merikotkat viihtyvät enenevässä määrin talvisin Vanajanselällä. Enimmillään niitä on tänäkin talvena havaittu 23 lintua samanaikaisesti odottelemassa pilkkijöiden jättämiä kalantähteitä

– Suurin muutos on ollut lintujen määrän kasvaminen sekä niiden ilmaantuminen entistä aikaisemmin. Vuosia sitten oli tyypillistä, että merikotkat saapuivat jääoloista riippuen Vanajanselälle helmikuussa, nyt lintuja alkaa näkyä jo tammikuun alussa, sanoo lintuharrastaja Martti Raekunnas.

Merikotkien näkyminen jäällä kielii isosta muutoksesta lintumaailmassa. Parikymmentä vuotta sitten yksittäisen merikotkan saattoi hyvällä onnella havaita muuttoaikoina Kanta-Hämeessä.

– Se oli harrastajalle hyvä havainto, koska toista lintua hän ei enää välttämättä saman vuoden aikana täällä olisi nähnytkään. Nyt Kanta-Hämeestä voidaan puhua jo merikotkan talvehtimisalueena.

Vanajaveden lintujen joukossa on kaikenikäisiä yksilöitä.

– Vanajavedelle kertyy paitsi paikallista kantaa, myös kierteleviä yksilöitä. Osa varmaan jatkaa talvehtimisalueeltaan esimerkiksi pohjoiseen Vienan merelle tai Lappiin. Kanta-Hämeessä on viime vuosina pesinyt vuosittain 1-2 paria ja Pirkanmaalla tiettävästi myös jokunen pari

BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersvedin mukaan merikotkia on alkanut talvehtia isoimmilla Etelä-Suomen suurilla järvillä aina Pirkanmaata myöten. Reviireitäkin on ympäri Etelä-Suomea.

– Merikotka oli niitä harvoja valopilkkuja. Se poistettiin uhanalaisten lajien luettelosta eli punaisesta kirjasta.

Vanajaveden, kuten muutkin sisävesillä talvehtivat linnut ovat Södersvedin mukaan suurelta osalta vanhoja tai esiaikuisia lintuja.

– Vanhat linnut jäävät reviireilleen tai niiden läheisyyteen talvehtimaan, esiaikuiset etsivät omaa reviiriä. Nuoret linnut ovat monesti hyvin kierteleviä ja ne saattavat risteillä talven mittaan Lapista Etelä-Ruotsiin.

Merikotkan suojelutyö on tuottanut tuloksia, joita ei alunperin välttämättä edes osattu kuvitella.

– Nyt merikotka on kokonsa ja näyttävyytensäkin ansiosta paikoin kaikista yleisin talvehtiva petolintu. Se ajatus tuntuu parinkymmenen vuoden takaiset ajat huomioiden vähän utopistiseltakin.

Pesimäaikana iso lintu pystyy pesimään hyvin huomaamattomasti. Viime vuosia on myös viitteitä siitä, että merikotka sietäisi jossakin määrin asutustakin omalla reviirillään. Kanta on vielä harvahko Suomenlahdella Helsingistä itään, mutta merikotka näyttää valloittavan lisää reviireitä niin Suomenlahdella kuin sisämaassakin.

Menoinfo