Jutut Hämeenlinna

Miksi kaupungilla ei ole ilmastostrategiaa? Hämeenlinna jäi jumbosijoille 50 kaupungin vertailussa – lue, mitä kaupunginhallituksen puheenjohtaja vastaa

Sitran tekemä vertailu kuntien ilmastotavoitteista ja niitä koskevista toimenpiteistä ei mairittele Hämeenlinnaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution mukaan selvitys ei kerro kuitenkaan koko totuutta.

Sitran selvitys on noloa luettavaa Hämeenlinnalle.

Suomen 50 suurimman kunnan ilmastoprofiileista teetetty selvitys tutkii kuntien päästöjen, ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden tilaa, niiden käytössä olevaa ilmastotyön toimenpidevalikoimaa sekä kuntien ilmastotyön haasteita ja mahdollistajia.

Jonkinlaiseksi yleisarvosteluksi kunnille on nostettu ilmastotoimenpiteiden kunnianhimon taso, jossa Hämeenlinna on luiskahtanut alimpaan kastiin: kaupungilla ei ole selvityksen mukaan ilmastostrategiaa ja suunniteltujen toimien vaikuttavuus on pieni tai niitä ei ole.

– Päättäjät ja kaupungin johto eivät ole nähneet varsinaisen ilmastostrategian laatimista riittävän tärkeänä, kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila toteaa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei meillä olisi tehty ilmastopolitiikkaa. Kasvihuonepäästöjä on selvitetty ja monenlaista tietoa kerätään jatkuvasti.

Kasvihuonepäästöjä voi seurata kaupungin nettisivulla julkaistavasta viikoittaisesta tilastosta. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian 2014‒2020 mukaisesti laaditaan vuosittain ympäristötilinpäätös. Mutta paljon enemmänkin voitaisiin tehdä.

– Ei käy kieltäminen, etteikö viranomaispalveluissa oltaisi oltu huolissaan. Hämeenlinnalla pitäisi ehdottomasti olla ilmastostrategia, Jutila sanoo.

Jutilan mukaan töitä tehdään asioiden eteen. Esimerkiksi Voutilakeskuksen aurinkolämpölaitoksen osuus on 20 prosenttia keskuksen käyttöveden energiatarpeesta. Uimahallin aurinko- ja maalämpöjärjestelmät kattavat hallin energiasta 30 prosenttia.

– Ja kun puhutaan hiilinieluista, Sibeliuksen metsä perustaminen on tässä suhteessa merkittävä juttu.

Hämeenlinnan kokoluokassa olevista kaupungeista (50 000–100 000 asukasta) selvityksessä saavat kiitosta ilmastotavoitteiden suhteesta toimenpiteisiin Joensuu, Lappeenranta, Vaasa ja Porvoo.

Kaikilla niistä on ainakin oma ja useimmilla myös alueellinen ilmastostrategia sekä liuta ilmastotavoitteita, kuten liikenteen päästöjen, jätteiden määrän tai ruokahävikin vähentäminen. Hämeenlinnan edelle kirivät selvityksen luokittelussa myös Pori, Kouvola, Rovaniemi, Mikkeli ja Salo. Mainitussa kokoluokassa perää pitää Hämeenlinnan rinnalla Seinäjoki.

Sitrassa johtavana asiantuntijana työskentelevän kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution mukaan selvitys ei kerro koko totuutta Hämeenlinnan ilmastopolitiikasta.

– Ei tilanne ole niin onneton kuin miltä se näyttää. Meillä ei ole erillistä ilmastostrategiaa, mutta Kestävä elämäntapa -ohjelma ohjelma ja Resurssiviisas Hämeenlinna -toimenpideohjelma pitävät sisällään runsaasti näitä asioita, Rautio kertoo.

– Kuntien vertailussa ongelma on se, että asioista puhutaan eri nimillä. Emme ilmeisesti ole osanneet kuvata riittävän hyvin tavoitteitamme ja toimenpiteitämme, mutta tärkeintä on, että ne ovat olemassa. Verrattuna esimerkiksi Helsinkiin, meidän kaukolämpömme on kivihiilivapaata.

Kestävä elämäntapa -ohjelman tavoitteena on energian kulutuksen väheneminen, sujuva ja vähäpäästöinen liikkuminen, ympäristön huomioon ottava yhdyskuntarakenne, kulutuksen vähentäminen, materiaalien kierrätys, veden puhtaus, ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uusien teknologioiden hyödyntäminen sekä tehokas ja taloudellinen kiinteistö-omaisuuden hallinta.

Kaupunkistrategian mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Laskentatavan ja kuntarajojen muutokset vaikeuttavat nykyisten päästöjen vertailua vuoteen 1990.

Vuoden 2015 hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2004 verratessa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 31,1 prosenttia. Toinen Sitran selvityksessä Hämeenlinnan kohdalla huomioitu tavoite on uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Selvitys nostaa keskeiseksi arvoksi hiilineutraalisuustavoitteen, johon useat kunnat ovat sitoutuneet. Sellaista ei Hämeenlinnalla vielä ole. Hiilineutraalisuudella tarkoitetaan sitä, että tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan.

– On totta, että hiilineutraalisuuden tavoitevuotta ei ole meillä määritelty, Rautio toteaa.

– Kestävän elämäntavan ohjelman päivitys tulee työn alle ensi vuonna ja samalla hiilineutraaliuskin.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31