Jutut

Miksi toimeentulotukimenot kasvavat, vaikka työttömyys alenee?

Tarja Filatov

Työllisyyden makroluvut kehittyvät positiiviseen suuntaan, mutta samaan aikaan hallitus arvioi, että toimeentulotukimenot kasvavat. Tässä yhtälössä mättää joku, ja se pitää analysoida.

 

Onko toimeentulotukimenojen kasvu seurausta asumiskulujen kasvusta, lääkekulujen leikkauksista, aktiivimallista, perusturvanleikkauksista vai mistä? Budjettikäsittelyssä eduskunnassa vastausta ei ole löytynyt. Se pitää löytyä, jotta politiikan tulokset saadaan näkyviksi.

Vai onko toimeentulotuenkasvu seurausta työelämän rakennemuutoksista? Ketkä ovat niitä ihmisiä, jotka ajautuvat työstä huolimatta toimeentulotukiriippuvaisiksi? Miten sitä voitaisiin ehkäistä? Sillä jos ihminen joutuu työtulojen lisäksi hakemaan toimeentulotukea, niin se syö työn arvoa.

 

Politiikassa sanotaan usein, että työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Olen itsekin sanonut niin, mutta alan olla sitä mieltä, että väite on vanhanaikainen. Työllisyys ei aina ole parasta sosiaaliturvaa. Esimerkiksi pienituloisuusrajan alla olevista lapsiperheistä puolessa toinen vanhemmista käy töissä ja silti perheissä eletään köyhyydessä. Työelämän kahtiajakautuneisuus näkyy.

 

Työn ja toimeentulon laatuun on kiinnitettävä huomiota. Halpatyömarkkinoiden luominen ei pelasta hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, vaan syö yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.

Työllisyysaste arvottaa samalla tavalla hyväpalkkaisen kokoaikaisen työn ja työn, jota on ehkä muutama tunti kuukaudessa. Työllisyyden julkisen talouden hyöty näiden kahden työllisen välillä ei ole yhteismitallista.

 

Pitkäaikaistyöttömyys vähenee, mutta se ei tarkoita automaattisesti sitä, että ihmiset ovat päässet töihin, vaikka ministerit usein näin sanovat. On mentävä syvemmälle makrolukujen sisälle, jotta syyt ja seuraukset aukeavat.

Budjetissa arvioidaan, että työttömyysturvasta johtuvat menot, alenevat 300 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kuitenkin toimeentulotukimenoille povataan kasvua. Ei suurta, mutta kuitenkin.

 

Hallitus ennustaa talouskasvun hiipuvan jatkossa. Miksi? Hallituksen politiikan vuoksi? Kansainvälisen talouden vuoksi? Yksi tekijä, mutta ainoastaan yksi tekijä taustalla, on osaavan työvoiman saatavuus. Suurempi ongelma on pula työpaikoista.

Ammatillisen koulutuksen reformi on iso riski. Uudistuksen työelämälähtöisyys on positiivinen asia, mutta lähiopetuksen näivettyminen uhkaa tiputtaa monta opiskelijaa.

 

Jos katsomme ihan raakoja talouslukuja budjetissa, niin vaalikaudella tehty 200 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen kohdistuu koulutukseen, jossa moni nuori keskeyttää. Joukossa on paljon opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityistä tukea.

Lähiopetustunnit uhkaavat hiipua lähes olemattomiin. Tämä on iso riski Suomen tulevan kasvun kannalta. Kasvu on tärkeää, koska se synnyttää työpaikkoja.

 

Hallitus on lisännyt omaehtoisen koulutuksen mahdollisuutta työttömille. Tästä nostan hattua. Samaan aikaan on ajettu voimakkaasti alas työvoimapoliittista koulutusta. Koulutusta, jonne pääsevät ne työttömät, jotka eivät pääse omaehtoisesti kouluttautumaan.

Tämä on yksi taustatekijä osaavan työvoimapulan taustalla ja toivoisin, että tämän rakenteellisen muutokset vaikutukset arvioitaisiin. Budjetissa on pieniä panostuksia koulutukseen, mutta suhteessa leikkauksiin ne ovat pieniä.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31