Jutut

Kolumni: Miten Brexitin käy?

Sirpa Pietikäinen on Kokoomusta edustava hämeenlinnalainen europarlamentaarikko.

Ison-Britannian parlamentti hylkäsi Brexit-sopimuksen. Siihen on vain kaksi kuukautta aikaa.

Jäljelle jää viisi vaihtoehtoa, jotka kaikki ovat yhtä hankalia. Lykätään eroa viidellä vuodella, jolloin britit jatkavat jäsenenä EU:ssa ja järjestetään EU-vaalit. Järjestetään uusi kansanäänestys, joka voi johtaa siihen, että Britannian hallitus vaihtuu. Uutta kansanäänestystä on vaatinut yhä laajeneva joukko. Ero voi peruuntua myös jollakin muulla tavalla. Joukko alahuoneen edustajia kerää parlamentissa lakialoitetta, jolla kiellettäisiin sopimukseton ero. Mikään näistä vaihtoehdosta ei ole helppo eikä Britannian parlamentin enemmistötukea ole näkyvissä.

 

Sopimuksen uudelleenneuvottelu ei ole realistinen vaihtoehto, koska unionin ulkopuolella olevaa maata ei voi kohdella samalla tavalla tai paremmin kuin jäsenmaita. Kaikkien sopimusten kohtalokysymykset liittyvät nyt Britanniassa olevien EU-kansalaisten ja EU:ssa olevien brittikansalaisten vapaan liikkuvuuden ja oikeuksien takaamisen, sellaiseen Irlanti-ratkaisuun jossa Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle ei muodostu jyrkkää tullirajaan. Näihin kysymyksiin olemassa oleva Brexit-sopimus on löytänyt huonoista parhaan kompromissin. Jäljelle jäisi vain sopimukseton ero, joka tuntuu myös mahdottomalta sen erittäin kalliin hinnan vuoksi. Jo tähän mennessä eron on arvioitu maksaneen Britannialle 500 miljoonaa puntaa viikossa.

 

Brexit on surullinen esimerkki politiikan epäonnistumisesta, josta saadaan syyttää entisen pääministerin Cameronin uhkapelaamista. Mitä pidempään epävarmuus jatkuu, sitä kalliimpaa siitä tulee. Jos eroon päädytään, sen taloudelliset vaikutukset osuvat joka tapauksessa kovimmin taloudellisesti huonoimmassa asemassa oleviin. Talouden voidessa huonosti verotulot supistuvat ja tulonsiirtoihin on vähemmän resursseja, eli köyhimmät kärsivät.

Globaalissa mittakaavassa ja taloudessa Britanniakin on kovin pieni. Brexitin myötä Britannian kansainvälinen asema ja merkitys tulee heikkenemään. Britannia on kuitenkin osa globaalia taloutta ja sopimusverkostoa halusi sitä tai ei. Kaupanteko Britannian kanssa ei vähene eikä katkea, mutta siitä tulee kalliimpaa ja hankalampaa. Britit ovat jatkossakin osa Eurooppaa ja toimivista yhteistyösuhteista on pidettävä huolta jatkossakin, eli jonkinlaiset sopimukset yhteistyöstä tarvitaan joka tapauksessa.

 

Koko Brexit-keskustelu näyttää minkälaiset jäljet populistisella huutelulla on. Tällainen politiikka on julmaa, koska he joiden etuja väitetään puolustettavan kärsivät kaikkein eniten. EU:n kannatus kansalaisten keskuudessa on korkeampaa kuin koskaan ennen, eli näyttäisi siltä, että ihmiset ovat tämän myös huomanneet.