Jutut

Kolumni: Muu taiteilija

Sana Mustonen

Pitkällisten pohdintojen jälkeen ja olosuhteiden pakosta, iskelmämusiikki kun on totaalisessa kriisissä tällä hetkellä, ei soi, eikä myy, päätin ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Onpa sitä kuittailua tässä kymmenen vuoden aikana kuultukin niihin ”oikeisiin töihin” menemisestä. Nooh, ensin soitin tietysti johonkin työkkärin asiakaspalvelunumeroon, että mitenkäs sitä nykypäivänä työttömäksi ryhdytään. Sinne vaan nettiin, sanoi virkailija.

 

Koitin selventää tilannettani, joka on kaikkea muuta kuin selvä ja virkailija ei selvästikään ymmärtänyt tilanteestani mitään. Kerroin, että olen kymmenen vuotta koittanut elättää perheeni teostokorvauksilla, eli sillä rahalla, jota tulee, kun sanoittamiani ralleja soitetaan radiossa, telkkarissa tai keikoilla. Että aika hemmetin pieninä muruina on leipä ollut maailmalla. Mitään palkkaa en siis ole saanut, eikä minulla ole ollut työsopimustakaan. Housewritersopimus kylläkin. Eläkettä ei ole kertynyt, vaikka veroja olen ihan normaalisti maksanut. – Juu juu, sinne nettiin nyt vaan TE-palveluiden sivulle täyttämään kaavakkeita, sanoi virkailija ja minähän tein työtä käskettyä.

 

Sepäs nyt vaan ei ollutkaan niin yksinkertaista! Heti alkuun kysyttiin ammattiani. Kirjoitin siihen sanoittaja, mutta se EI KELVANNUTKAAN, vaan ammatti piti valita niistä valmiista vaihtoehdoista. En ole farmaseutti, enkä urologi, en edes kirjailija, vaikka harrastuksekseni olen joitain runokirjoja tehnytkin. Oli pakko valita nimike MUU TAITEILIJA, joka kylläkin on täysin typerä ja sopisi paremmin Miina Äkkijyrkälle, joka sentään maalaa lehmiä. MUU TAITEILIJA! Seuraavaksi sovellus herjasi opiskeluiden kohdalla. Ihmettelin, että mitä ihmettä, siellähän näytti kaikki olevan ihan oikein… kunnes huomasin, että peruskoulun alkamis- ja päättymisajankohta puuttui! Sitä se vilkutti punaisella! Miten työnhakemiseeni liittyy se, minä päivänä olen aloittanut ekan luokan Helsingin suomalais-venäläisessä koulussa vuonna -77?

 

Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen alkoi tosissaan huvittaa siinä vaiheessa, kun pääsin kohtaan ERITYISTAIDOT. Kyllä on moninaisia taitoja ihmisillä! Tällaisia erityistaitoja ovat mm. suolikoneenkäyttö, jyrsijä, puhaltaminen, pakottaminen, maistaminen ja langan vetäminen! Lähimpänä omia erikoistaitojani olivat oikaiseminen, sillä olen melko hyvä oikaisemaan ja nalkuttamaan, sekä tangon valaminen. Minä vaan en vala, vaan sanoitan niitä.

 

Nähtäväksi jää, mitä minun päänmenokseni yhteiskunnan toimesta keksitään. Vaikka tietysti mieluummin tekisin jotain kirjoittamisduunia, olen valmis mihin vaan hommiin. Itse asiassa odotan sitä duunia kovasti. NIITÄ OIKEITA TÖITÄ. Kunhan niillä voi laskunsa maksaa!

Sanoittaa aion kuitenkin jatkossakin, niin kuin ennenkin. Teen sen sitten vaan illalla ja viikonloppuisin. Se nyt sattuu olemaan se asia, minkä oikeasti osaan, synnyttämisen lisäksi.

 

Yhtenä päivänä katselin vanhoja synnytyskuviani ja nauroin, kun huomasin sensuroineeni maalitussilla kaikissa ponnistuskuvissa näkyvän kaksoisleukani. Sitä appoisena auki toljottavaa holea sen sijaan ei ollut sensuroitu. Naiset!

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31