Jutut Hämeenlinna

Muutamaan päiväkotiin jonotetaan joka vuosi

Leena-Maija Hakkarainen ja Elina Oja voivat olla tyytyväisiä päivähoidon tilanteeseen kaupungissa, vaikka kaikki perheet eivät saakaan juuri sitä ykköstoivettaan läpi.

Hämeenlinnassa on yhä muutamia kunnallisia päiväkoteja, joihin tulee hakemuksia enemmän kuin niihin voidaan ottaa lapsia. Tällainen tilanne on ollut perinteisesti Siirissä, Sairiossa, Hirsimäessä ja Solvikissa.

– Kaikki saavat hoitopaikan, mutta isoin kysymys on, mahtuuko lapsi perheen toivomaan ykkösvaihtoehtoon, varhaiskasvatusjohtaja Elina Oja sanoo.

Ojan mukaan aina pyritään siihen, että hoitopaikka löytyisi lähialueelta. Kaupungilla on olemassa myös siirtojono niille, jotka haluavat vaihtaa päiväkotia tai hoitopaikkaa.

– Kun lapsi on saanut hoitopaikan, saman tien voi tehdä siirtohakemuksen. Paikkaa tarjotaan halutusta yksiköstä, kun sellainen vapautuu. Lisäkapasiteettia haluttuihin yksiköihin ei ole lähiaikoina tulossa.

Useimmiten vanhemmat hyväksyvät sen, että lapsi ei pääse toivotuimpaan paikkaan. Palvelusuunnittelija Leena-Maija Hakkarainen vastaa lasten sijoittelusta, ja hän saa myös välittömän palautteen perheiltä.

– Kun vanhemmille kertoo tilanteen ja sen, että ketään lasta ei voi siirtää hoidosta pois, kyllä he yleensä sen ymmärtävät. Onhan niitäkin, jotka eivät ymmärrä, mutta heitä on vähemmän, hän kertoo.

Kantakaupunkilaisille ei osoiteta hoitopaikkaa pitäjistä, mutta pitäjistä tulevat ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat lapset Ahveniston päiväkotiin. Tulevaisuudessa ilta- ja yöhoito keskitetään uuteen yksikköön, jota kaavaillaan Seminaarin koulun yhteyteen.

– Työelämän muutokset näkyvät päivähoidossa niin, että erityisesti laajennettua aukioloa tarvitaan yhä enemmän. Sen kapasiteettia onkin lisätty, Oja kertoo.

Kaupungilla on käytössä myös palveluseteli, jota voi käyttää yksityisen päivähoidon maksuihin.

– Yksityinen puoli on tärkeä osa kokonaisuutta ja tuo perheille vaihtoehtoja. Esimerkiksi läntisellä alueella lisääntynyt palvelusetelituotanto on vaikuttanut niin, että siellä ei kunnalliseen päiväkotiin juuri nyt ole jonoa. Palveluseteli mahdollistaa yksityisen varhaiskasvatuksen valinnan kaikille tulotasosta riippumatta, Oja sanoo.

Yhtä hoitajaa kohti saa lain mukaan olla enintään kahdeksan lasta, mutta Hämeenlinnassa on päätetty rajata määrä seitsemään lapseen hoitajaa kohti. Liivuoren päiväkodissa hämmennystä tässä mielessä on herättänyt niin sanottu kylärakenne, mutta sielläkin lapset jakautuvat päivän aikana pienempiin noin seitsemän hengen ryhmiin. Myös aikuisia on samassa suhteessa enemmän.

Hämeenlinnassa oli toukokuussa 2370 lasta kaupungin omassa päivähoidon palvelutuotannossa, palvelusetelillä oli hoidossa 583 ja yksityisen hoidon tuella 158 lasta.

– Määrät ovat olleet aika tasaisia viime vuodet. Lasten syntyvyyden väheneminen ei vielä näy suuresti muualla kuin kotihoidontuen pienenevissä luvuissa, Oja kertoo.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31