Jutut

Kolumni: Osaamisesta Hämeen menestyksen avain

Maamme vauraus on alkuaan perustunut osaavaan luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Metsiemme vihreän kullan jalostaminen sekä tuotteiden vienti eri muodoissa oli Suomen taloudellisen kasvun alku. Tutkimus- ja kehitystyö paransivat kilpailukykyä. Osaamisen avulla kehitettiin pidemmälle jalostettuja tuotteita.

Globalisaation myötä maailmanlaajuinen kilpailu on muuttanut tilanteen.

Tuotteet valmistetaan nykyisin siellä, missä se on edullisinta. Metsäteollisuus valmistaa nykyisin tuotteensa lähellä markkinoita. Kokoonpanoa vaativaa valmistusta on siirtynyt Suomesta Kaukoitään, jossa työn tuottavuus on parempi.

Suomesta on hävinnyt runsaasti työpaikkoja. Vain vaativin tuotanto on jäänyt kotimaahan. Senkin kilpailukykyä on koko ajan kehitettävä. Automaatio on tullut avuksi. Robotit tekevät osan tuotannosta. Ne eivät vietä pekkaspäiviä tai vaadi ylityölisiä.

Kehittyvä teknologia muuttaa töiden tekemistä ja vie vääjäämättä työpaikkoja kaikilla toimialoilla. Jo nyt robotteja käytetään hallinnossa. Itse keskustelin robotin kanssa puhelimessa hoitaessani pankkiasioitani.

Koulutus ja osaamineen ovat menestyksen kulmakiviä. Ilman ammattitutkintoa on vaikea löytää töitä ja henkilö on syrjäytymisvaarassa.

Riittävä henkilökohtainen osaaminen voi varmistaa työpaikansaannin. Työuran aikana on ammattitaidosta pidettävä huolta. Joskus on tarpeen kouluttautua uuteen ammattiinkin.

Kanta-Hämeessä ei ole yliopistoa. Sen puute on heikentänyt maakunnan vetovoimaa, kun yliopistoseudut ovat kasvaneet. Hämeessä tutkimus- ja tuotekehityspanostus asukasta kohti on alle Suomen keskiarvon.

Korkeasti koulutettujen osuus 25–34-vuotiaiden ikäluokassa Kanta-Hämeessä on maamme maakunnista alhaisin. Koulutustaso on myös kääntynyt laskuun, vaikka tavoitteena on nostaa sitä. Suunta on huolestuttava.

Kilpailussa menestyminen edellyttää yrityksissä lisää panostuksia toiminnan kehittämiseen ja tutkimukseen. Menestyvät yritykset luovat uusia työpaikkoja ja tarvitsevat lisää henkilökuntaa. Silloin maakuntakin menestyy.

Ammattikorkeakoulun toimintaa on pystyttävä vahvistamaan. Yhteistyötä maakunnan elinkeinoelämän kanssa on tiivistettävä. Sillä parannamme Kanta-Hämeen kilpailukykyä.

Minusta hämäläisten kannatta ottaa oppia muiden maakuntien kokemuksista. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa voi harjoittaa EU:n rahoituksella. Etelä-Pohjanmaalla on tästä hyviä kokemuksia.

Kari Ventola (Kok.) on kokenut kunnallispoliitikko, joka analysoi asioita konsultin kokemuksella.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31