Jutut Hämeenlinna

Opettaja vaatii kansanäänestystä toriparkille – ”Kuntalaisia pitäisi kuunnella näin isossa asiassa”

Outi Yli-Heikkuri ryhtyi toimiin luettuaan toriparkin kustannusarvioista. Hänen mielestään pysäköintiluolaan uppoavilla rahoilla voisi rakentaa vaikka pari koulua. Kuva: AP Sarjanto
Outi Yli-Heikkuri ryhtyi toimiin luettuaan toriparkin kustannusarvioista. Hänen mielestään pysäköintiluolaan uppoavilla rahoilla voisi rakentaa vaikka pari koulua. Kuva: AP Sarjanto

Oikeusministeriön ylläpitämässä kuntalaisaloite.fi -verkkopalvelussa julkaistiin 17. elokuuta aloite, jossa vaaditaan kansanäänestystä Hämeenlinnan toriparkin rakentamisesta.

Perjantaihin mennessä yli 1650 nimeä keränneen aloitteen takana on hämeenlinnalainen opettaja Outi Yli-Heikkuri.

– Tein ratkaisuni aika nopeasti, kun luin toriparkin maksavan yli 30 miljoonaa euroa. Sitten voisin lisätä, että näin isossa ja mielipiteitä jakavassa hankkeessa kuntalaisia pitäisi kuunnella, Yli-Heikkuri sanoo.

 

Kustannukset eivät kuitenkaan ole ainoa syy. miksi Yli-Heikkuri vastustaa toriparkkia.

– Torin kaivaminen auki tuntuu järjettömältä, sen tilalle on löydettävä joku muu ratkaisu. Toriparkki olisi ehkä kannattanut toteuttaa 1980-luvulla, mutta nyt se on aivan liian myöhässä. Tulevaisuuden visioissahan puhutaan yksityisautoilun vähentämisestä.

Yli-Heikkuri painottaa, että hänellä ei todellakaan ole mitään keskustan kehittämistä vastaan. Hänen mielestään kunnan ensisijainen tehtävä ei kuitenkaan ole pysäköinnin järjestäminen vaan palveluista huolehtiminen.

– Keskustaan visioidaan 4000 uutta asukasta. Silti kaupunkiin ei kaavailla yhtäkään uutta koulua, vaikka joka puolella on täyttä ja kärsitään sisäilmaongelmista. Parkkiluolan hinnalla voisi rakentaa ainakin kaksi koulua, Yli-Heikkuri tuumaa.

– Parkkipaikoista ei ole kaupungissa puutetta. Jos kerran Ykköskorttelia halutaan rakentaa, miksei sinne voida suunnitella parkkitiloja velvoitepysäköintiä varten?

 

Kuntalaki antaa asukkaille oikeuden tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on otettava käsiteltäväksi vähintään kuuden kuukauden aikana. Lisäksi neljä prosenttia kunnan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista voi tehdä aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Kunnallinen kansanäänestys on aina neuvoa-antava eikä se sido kunnan päättäjiä.

– Parolassahan nousi kuntalaisaloitteen kautta oikein kansanliike, kun taisteltiin paikallisen lukion puolesta. Vaikka siellä ei kansaäänestykseen mentykään, valtuusto lopulta päätti lukion säilyttämisestä, Yli-Heikkuri muistuttaa.

– Toivon, että myös nuoret osallistuisivat tähän aloitteeseen, koska hehän kaiken lopulta maksavat. Jos äänestys tulee ja enemmistö haluaa toriparkin, niin sitten tyydyn demokraattiseen ratkaisuun ja lopetan valittamisen tästä asiasta.

 

Yli-Heikkuri tähdentää, että aloitteen allekirjoittamalla ei vielä ota kantaa toriparkin rakentamiseen, vaan kansanäänestyksen toteutumiseen. Laskujen mukaan 2300 nimeä riittää, jotta aloite etenisi Hämeenlinnan valtuuston asialistalle.

– Mikäli kannatusta on riittävästi, asia käsitellään mahdollisimman nopeasti eli seuraavassa kokouksessa, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas lupaa.

– Siinä valtuusto tekee päätöksen, järjestetäänkö kansanäänestystä vai ei.

 

Toriparkista järjestettävää kansanäänestystä esitettiin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa myös lokakuussa 2017. Tuolloin valtuusto kumosi esityksen äänin 37-14.

Juttuun päivitetty kuntalaisaloitteen allekirjoittaneiden määrä 6.9. klo 13.09

Menoinfo