Jutut Hämeenlinna

Paljonko Rengon uusi skeittiparkki on niellyt rahaa, Herkko Yli-Paappala?

Rengon koulun taakse on tehty Hämeenlinnan ainoa betoninen skeittipuisto.
Hämeenlinnan Skate ry:n perustajajäsenen Herkko Yli-Paappalan mukaan Rengon skeittipuiston käyttöaste on ollut kesäiltaisin sen verran hyvä, että omaa vuoroaan on saanut odottaa. Kuva: Sara Aaltio
Hämeenlinnan Skate ry:n perustajajäsenen Herkko Yli-Paappalan mukaan Rengon skeittipuiston käyttöaste on ollut kesäiltaisin sen verran hyvä, että omaa vuoroaan on saanut odottaa. Kuva: Sara Aaltio

Millainen urakka Rengon skeittiparkin tekeminen oli, Hämeenlinnan Skate ry:n perustajajäsen ja aktiivi Herkko Yli-Paappala?

– Ensimmäinen osuus valmistui elokuussa 2018. Uudemman osuuden työt alkoivat toukokuussa ja valmistuivat heinäkuun puolessa välissä. Vielä pari vuotta kun jaksetaan vääntää, niin tästä tulee hyvätasoinen skeittipuisto koko Suomen mittakaavassa.

Minkä tasoisille skeittareille puisto sopii?

– Kaikentasoisille aloittelijoista pidempään harrastaneille. Olen skeitannut 25 vuotta, eikä tätä rataa ole vielä pelattu läpi.

Paljonko käytit omaa vapaa-aikaasi puiston tekemiseen?

– Kyllä siihen meni 160 tuntia omien töideni ohessa.

Mikä rakennushankkeessa oli vaikeinta?

– Projektin käynnistäminen lupien ja rahoituksen osalta oli byrokratiaa ja uskomatonta säätöä. Itse kun tykkäisin enemmän vaan rakentaa. Onneksi meillä on yhdistyksen aktiiveissa kirjava joukko ammattilaisia ja osaamista monelta alalta.

Paljon skeittiparkki on niellyt rahaa? Millainen palapeli rahoituksen hankkiminen on ollut?

– Laskutavasta riippuen skeittiparkkiin on mennyt 15 000–20 000 euroa.

– Onhan se ollut palapeliä. Rahaa olemme saaneet kahdeksasta eri lähteestä. Nyt valmistunut laajennus rahoitettiin Rengon säästöpankkisäätiön ja muiden paikallistoimijoiden sponsoroimana.

Paljonko rahaa on mennyt puistoon omasta pussista?

– Niin paljon kuin oma pussi on antanut myöten.

Paljonko Hämeenlinnan kaupunki on jeesannut?

– Yhdistys saa kaupungilta tukea tuhannen euroa vuodessa ja siunauksia parkkien tekemiseen. Saa siis toteuttaa, kunhan itse tekee. Sama on pätenyt siitä asti, kun yhdistys perustettiin vuonna 2002.

– Jos rahaa olisi, tekisin mielelläni Iittalaan vaikka Aaltomaljakon muotoisen skeittipoolin. Kaupunki purki sieltä huonokuntoisen rampin muutama vuosi sitten.

Mikä muu aiheuttaa päänvaivaa kuin raha?

– Tihutyöt. Rengon rampilla joku on ehtinyt rikkoa pinnoitteen sutimalla mopolla. Hämeensaaresta jotkut pöllivät kesällä skeittilautoja ja samalla panivat Laitos skateparkin remonttiin. Laudat saimme takaisin, mutta jälkiään eivät skeittihallissa ole tyypit vieläkään siivonneet.

Mikä muu närästää?

– Skeittarit saavat valituksia Sairion skeitti- ja skuuttipuiston metelistä, vaikka kaupunki tilasi puiston muilta kuin meiltä.

– Rahaa siihen löytyi neljä kertaa enemmän kuin mitä kaupunki on tukenut meitä 15 vuoden aikana.

Eli kaupunki ei ole hyödyntänyt yhdistyksen asiantuntemusta?

– No ei. Sairion puurakenteiset rampit pärisevät kunnolla onttojen kohtien ja kynnyspeltien takia. Lisäksi ne olivat suoraan kuvastosta ja aika törkyhintaiset.

Menoinfo