Jutut Hämeenlinna

Lakiasiaa kerran kuukaudessa: Papereiden on syytä olla kunnossa

Nykyisin asioiden kirjaaminen on usein suositeltavaa ja osin pakollistakin. Kuva: Sergey Nivens

Ennen, siis silloin kun joidenkin henkilöiden mielestä kaikki oli paremmin, ei asioita laajemmalti kirjattu. Asiat hoituivat tuolloin ainakin kohtuudella hyväksyttävällä tavalla. Yhteiskunta on tuosta ajasta olennaisesti muuttunut. Nyt asioiden kirjaaminen on tietyiltä osin pakollista ja useimmiten ainakin erittäin suositeltavaa.

Jäljempänä kaksi esimerkkiä käytännön asioista, joissa asiakirjojen laatimisella voi olla olennainen merkitys.

 

Avioliitosta

Perinteisiä avioliittoja solmitaan edelleen paljon. Avioliittojen kesto on usein kuitenkin lyhyt. Puolisoilla on avioliitossakin ollessaan oma omaisuutensa, mutta lain perusteella avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeus realisoituu mm. avioliiton päättyessä avioeroon. Eron jälkeen tulee toimitettavaksi ositus, jossa puolisoiden avio-oikeuden alaisten omaisuuksien säästö jaetaan.

Avio-oikeus voidaan poistaa puolisoiden tekemällä avioehtosopimuksella.

 

Avioehtosopimus

Puolisot voivat keskenään tekemällä kirjallisella avioehtosopimuksella määrätä avio-oikeuden rajoituksista tai avio-oikeuden täydellisestä poistamisesta. Avioehtosopimus on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi. Sopimus tulee voimaan kun se on rekisteröity. Avioehtosopimusta ei voi rekisteröidä sen jälkeen kun hakemus avioerosta on tullut vireille.

Rekisteröinnin jälkeen avioehtosopimus on voimassa, vaikka fyysistä asiakirjaa ei enää olisi tallella.

 

Perimyksestä aviopuolison kuollessa

Jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä tai testamenttia, leskeksi jäänyt aviopuoliso perii hänet lain nojalla. Puolisoiden mahdollisella testamentilla voi olla vaikutusta siihen mitä omaisuudelle tapahtuu lesken kuoltua.

 

Avoliitosta

Avoliitossa puolisot ovat oikeudellisesti toisilleen vieraita henkilöitä. Avoliitto voi avioliiton lailla purkautua eroon ja toisen puolison kuolemaan. Eroon liittyen on säädetty laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Perintöä koskevissa säädöksissä ei ole avoliittoa koskevia säännöksiä.

 

Perimyksestä avopuolison kuollessa

Jos henkilö kuolee ilman rintaperillisiä tai testamenttia, on perimystä koskeva laissa säädetty sukulaiset joilla on lain nojalla oikeus periä hänet. Näitä ovat mm. vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat. Henkilön avopuoliso ei lain nojalla peri mitään.

Avoliitossa olevat ostavat avioparien lailla usein asunnon tms yhteiseen omistukseen. Toisen kuoleman jälkeen jäljelle jäänyt omistaa asunnosta vain aikanaan kaupassa ostamansa osuuden. Jos jäljelle jääneen omistusosuus asunnosta on 100%, ei puolison kuolema aiheuta asunnon suhteen lisäongelmia. Jos edesmenneen osuus asunnosta on ollut 50% tai 100%, siirtyy tuo osuus yhteisestä kodista hänen lakisääteisille oikeudenomistajilleen. Silloin voi syntyä erimielisyyttä arvosta jolla jäljelle jäänyt voi lunastaa asunnon omakseen tai siitä saako jäljelle jäänyt jäädä asumaan asuntoon. Jos vainaja on omistanut asunnosta 100%, voi eloon jäänyt puoliso joutua myös muuttamaan pois kodistaan toisen puolison kuoltua.

Kuolemantapauksen jälkeen jäljelle jäävän puolison asema voidaan turvata tekemällä testamentti.

 

Avoliiton päättyminen eroon

Meillä on voimassa laki yhteistalouden purkamisesta avoliiton päätyttyä. Siinä säädetään omaisuuden erottelusta, oikeudesta hakea pesänjakajaa toimittamaan erottelu sekä laissa yksilöidyillä perusteilla hakea hyvitystä toiselta puolisolta.

Lain säännöksistä voidaan osittain sopimuksella poiketa.

 

Kirjoittaja Kimmo Koskentausta on hämeenlinnalainen asianajaja.

Menoinfo