Jutut Hämeenlinna

Pekka Honkala on kaupunkiluonnon puolestapuhuja ja monien talkoiden mies – Katso videolta, mitä talkoissa tehdään

Katumajärven rannalla sijaitsevalla Honkalanrannan lintutornilla talviauringon viime säteistä nautiskeleva Pekka Honkala kannustaa suojelemaan myös kaupunkiluontoa. Kuva: Heli Karttunen

Pekka Honkala pysäköi maasturinsa lumiselle parkkipaikalle Kahiliston kylässä. Lintutornille vievät pitkospuut ovat hangen alla, mutta mies tarpoo niitä tottuneesti.

Pian ollaan laavulla, jonka seinään Honkala naulaa tiedotteen Honkalanrannan tulevista talkoista.

– Tämä kuuden hehtaarin alue on serkkujeni omistama, mutta isän kotitalon maita, ympäristöaktiivi kertoo vuonna 2015 perustetusta luonnonsuojelualueesta.

Siihen ollaan parasta aikaa liittämässä Annalan aluetta, joka on kaupungin omistama.

– Annalaa ei ole vielä suojeltu, mutta kaavassa on varaus luonnonsuojelualueelle. Toiveissa on, että kaupunki laajentaisi myös parkkipaikkaa, joka on kaupungin katualuetta.

Katso video:

Kuvaus: Lauri Seppänen

Luonnonsuojelualueeksi kesällä 2015

Pekka Honkala kannusti serkkujaan Sampo Honkalaa ja Satu Eloa perustamaan Honkalanrannan luonnonsuojelualueen, ja alue rauhoitettiin Hämeen ELY:n päätöksellä kesällä 2015.

Kaupungin toimia kestävän kehityksen suhteen ympäristöaktiivi kritisoi:

– Vielä 2000-luvun alussa Hämeenlinna olisi voinut panostaa siihen, että tämä olisi todellinen ympäristökaupunki, mutta esimerkiksi asfalttiaseman perustaminen uuden Velssin ja Siirin asuntoalueen kainaloon on esimerkki heikosta kaupunkisuunnittelusta. Onneksi sentään arseenitolppien pitolaitosta Karanojalle ei tule, senkin kaupunkisuunnittelu olisi sallinut! Ei ole kaupungin imagon kannalta järkevää, ettei asukkaita kuunnella.

Maa- ja metsätaloustieteitä opiskellut Honkala muistuttaa, ettei ympäristönsuojelu ole yksistään luonnonsuojelua, vaan siihen liittyvät myös vesistöt, ilmastonsuojelu ja kaavoitus. Hän sanoo vuosien varrella olleensa napit vastakkain sekä kaupungin että HS-Veden kanssa.

– Kun on ollut maatalouden ja biotalouden kanssa tekemisissä, ajattelee erilailla. Hämeenlinnassa on pidättäydytty lähinnä alkuperäisen luonnon suojelemiseen, mutta urbaania kaupunkiluontoa ei ole juuri haluttu huomioida.

Luonnonsuojelualueella sijaitseva laavu on Pekka Honkalan serkun, arkkitehti Sampo Honkalan suunnittelema. Kuva: Heli Karttunen

Talkootunteja 2000 tuntia

Honkala on kotoisin Hangasmäestä, jossa hänen vanhempansa viljelivät aiemmin maatilaa.

– Isoisä Sakari Honkala viljeli Idänpään Honkalan sukutilaa 1960-luvun alkuun. Siihen saakka näitä Katumajärven rantoja laidunnettiin. Setäni ja isäni aikana peltoja vielä viljeltiin, ennen kuin kaupunki laajeni.

Kun alue suojeltiin, Bird Life Finland Kanta-Häme sopi maanomistajien kanssa laavun ja ladon rakentamisesta sekä sittemmin lintutornin ja pitkospuiden tekemisestä.

– Honkalanrannan hankkeissa on käytetty noin 50 000 euroa hankerahaa rakentamiseen, tämän lisäksi on talkootunteja kertynyt lähes 2000 tuntia.

Kesäisin alueella laiduntaa lampaita maisemaa hoitamassa. Honkalanrannan hoitosuunnitelman tavoitteena on raivaamalla ja laiduntamalla palauttaa osa maisemaa viljelymaisemaksi.

– Keväämmällä on tarkoitus aidata vanha laidun lammaslaitumeksi. Alue on ollut lähes 60 vuotta viljelemättä ja laiduntamatta, joten hankkeen jälkeiset talkoot ovat olleet lähinnä alueen raivausta ja urien parantelua.

Hankerahoilla hankittiin lisäksi luontopoluille tauluja, joiden tekstit ja kuvat löytyvät myös netistä.

– Luontopolun tauluja on tavoite vielä lisätä uuden, nyt tekeillä olevan uran varteen.

Honkalanrannassa on kartta sekä useita opastetauluja, joissa kerrotaan myös alueen eläimistä ja kasvillisuudesta. Kuva: Heli Karttunen

Pitkospuutalkoot tulossa

Honkalanrannassa järjestetään nyt keväällä kahdet isot talkoot, joissa tehdään kulku-uraa lintutornille rakentamalla lisää pitkospuita vanhan niityn poikki.

Paalutukset on jo tehty. Talkoisiin tarvitaan ammattitaitoisia rakennusmiehiä, sillä pitkospuihin tulee 400–500 tappia ja yhtä monta reikää, jotka porataan ja tapitetaan.

– Kaikki ovat talkoisiin tervetulleita, sillä täällä myös siivotaan ja tehdään polttopuita.

Vireillä ovat myös kaupungin yleiskaavan virkistysaluereittiä mukailevat reitit vanhan niityn poikki sekä Sampo Honkalan suunnittelema kaarisilta Myllyjoen yli. Niihin ei ole suunniteltu pitkospuita, mutta nekin vaativat raivausta.

– Silta on serkkujeni aloite ja Sampo Honkalan suunnittelema. Ajattelimme, että sillan avulla Harvoilan asukkaat ja Ruununmyllyn koululaiset pääsevät alueelle helpommin.

Honkala itse vastaa talkoiden muonituksesta. Mistä innostus oikein kumpuaa?

– Pidän tällaista lähellä asutusta olevaa suojelualuetta hyvänä apuna ympäristökasvatuksessa, kun kasvava asuntoalue, koulu ja päiväkoti ovat aivan vieressä.

 

Talkoot Honkalanrannassa sunnuntaina 17.2. klo 10–16 ja lauantaina 9.3. klo 10–16.

Pekka Honkala

Asuu Hämeenlinnassa.

Opiskeli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä 1974–1980, pääaineina kasvinviljelytiede ja maanviljelyskemia.

Hoiti perunateollisuuden koetoimintaa Hämeenlinnassa ja Lopella 1980-luvun alkupuolen, oli maatalousopettajana, maatalousopin lehtorina lähes 1990-luvun alkuun.

1990-luvun alusta lähtien siemenperunayritysten markkinointi- ja vientitehtävissä, näissä tehtävissä 1994 lähtien Sadokas Exportin paikallisjohtajana Pietarissa 2009 saakka.

Suomalaisten maatalousyritysten hanketoimijana Maatalousministeriön lähialuehankkeissa Venäjällä noin 15 vuotta.

2009 lähtien toiminut vientikonsulttina, yhteistyössä lähinnä hollantilaisten maatalousteknologiayritysten kanssa.

“Edelleen toimin osa-aikaisena konsulttina Venäjä-asioissa, muun muassa yhdessä Luken Future Crops -hankkeessa.”

1990 luvulla yksi kausi Hämeenlinnan ympäristölautakunnassa ja kaupungin tilintarkastajana.

Hämeenlinnan Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksessa jäsenenä kahteen otteeseen (1990-luvulla ja 2012–2016).

Kankaistenjärven Suojeluyhdistyksen perustajajäseniä.

Menoinfo