Jutut Hämeenlinna

Petteri Sihvonen kertoo, miksi on niin mulkku – ”Faktat eivät ole aina olleet kunnossa”, hän tunnustaa.

Kirjailija kömpii kellaristaan? Petteri Sihvonen on 20 vuoden ajan kypsytellyt romaania, jota hän kuvailee rajuksi sairauskertomukseksi ja oman elämänsä terapiakirjaksi. Kuva: AP Sarjanto
Kirjailija kömpii kellaristaan? Petteri Sihvonen on 20 vuoden ajan kypsytellyt romaania, jota hän kuvailee rajuksi sairauskertomukseksi ja oman elämänsä terapiakirjaksi. "Jos romaani käy kaupaksi, unohdan jääkiekon", hän lupaa. Kuva: AP Sarjanto

Viisi vuotta sitten Petteri Sihvonen huokaili helpotuksesta omakotitalonsa pihamaalla. Hän oli ottanut hatkat Urheilulehdestä, koska kiistellyn ja jopa vihatun ”johtavan jääkiekkoanalyytikon” rooli oli käynyt liian raskaaksi.

– En enää halua olla mörkö. En enää tunnistanut itseäni siitä kaikkitietävästä tyypistä, joka oli pikemminkin kaikkiluuleva, Sihvonen sanaili hurskaasti.

Kuinkas sitten kävikään?

Syksyllä 2017 Sihvonen otti pestin Hämeen Sanomien jääkiekkoasiantuntijana ja rapa on roiskunut tuttuun tyyliin.

Miksi otit taas roolin, jonka olit jo hylännyt?

– En kyennyt luopumaan siitä, vaikka halusin. Brändini on niin viheliäisen toimiva ja sen takaa on helppo sivallella. MTV:ssä minulle koettiin pukea jotenkin pohtivamman analyytikon viittaa, mutta se oli täyttä pelleilyä. En osaa kirjoittaa pehmeästi jääkiekosta. Se on omaa kyvyttömyyttäni.

Olet arvostellut jopa seurojen päättäjiä ja heidän osaamistaan. Eikö se ole jo yliampuvaa?

– Henkilöinnissä on voimaa. Sitä on käytettävä, jos haluaa muuttaa maailmaa. En aina tunne henkilöitä, joista kirjoitan. Sivusta katsottuna se voi näyttää ajojahdilta ja ylilyöntejä on kiistatta tullut.

Jos et edes tunne henkilöitä, onko sinulla riittävästi faktoja kritisoida heitä?

– Faktat eivät aina ole olleet kunnossa. Siksi en ole koskaan uskaltanut kutsua itseäni journalistiksi. Olen liikkeellä hetteiköllä. Lähteinäni ovat valmentajat, joilta voin saada vainun, että asiat eivät ole hyvin. Olen aina valmentajien ja pelin asialla.

Kerro lyhyesti, mitä on ihannoimasi ”meidän peli”?

– Se on sitä, kun pelaajien harjoittelu ja videosulkeiset tähtäävät sen asian tietämiseen, milloin joukkue voi pelissä edetä ja tehdä sen yhdessä. Jos taas vastustajan asema on tietyssä tilanteessa vahva, silloin vetäydytään hetkellisesti poteroon. Jukkajaloslainen versio tästä on se, ettei taktiikassa lyödä oikeastaan mitään lukkoon. Minusta Jukka on tässä jo liiankin periaatteellinen ja realismi voi lyödä kasvoille.

Jääkiekko muuttuu koko ajan, entä jos meidän peli on ensi vuonna vanhanaikaista?

– Jos peliä pakotetaan johonkin suuntaan, jäädään jälkeen. Meidän peli ei tule koskaan vanhenemaan. Siinä mielessä viisasten kivi on löydetty.

Mikä on ollut HPK:n menestyksen salaisuus tällä kaudella?

– On pakko nostaa esille päävalmentaja Antti Pennanen. Hän lähti liikkeelle aika onnettomasta jamasta ja on kehittänyt joukkuetta viikosta toiseen. Voidaan puhua myös ilmapiirivalmentamisesta, mutta ennen muuta hän on löytänyt meidän peliin uuden tulokulman, joka on jotain uutta jopa kansainvälisessä mittakaavassa. Lisäksi Mika Toivolan tulo urheilujohtajaksi on rauhoittanut kaikkien muiden työtä.

Kuinka käy HPK:n ja Tapparan välisessä pudotuskamppailussa?

– Kerho panee Tapparan todella lujille. En jaksa uskoa, että HPK voittaisi neljää peliä, mutta on varmasti inhottavin mahdollinen vastustaja Tapparalle tässä vaiheessa. Voittoon tarvittaisiin jonkinlainen romahdus kirvesrintojen puolella.

”En enää halua olla mörkö”, Petteri Sihvonen vakuutti viisi vuotta sitten, mutta johtavan analyytikon roolista oli sittenkin vaikeaa luopua.

Olet julkaisemassa romaania, kuinka ihmeessä?

– Kirjoitin ensimmäiset sivut aika tarkalleen 20 vuotta sitten kun aloin opiskella kirjallisuustiedettä yliopistossa. Merkittävä loikka tapahtui vuosikymmen myöhemmin, kun sain kimmokkeen jatkaa tarinaa monologimuodossa. Oikeastaan vasta avioeron jälkeen löysin kunnolla aikaa kirjoittamiselle.

Kirjan nimi on Kolkko, mistä se kertoo?

– Päähenkilön nimi on Petrus Sihto, joten siinä on vahvaa omaelämäkerrallista soundia. Sihto on 80-vuotias mies, joka matkustaa Siperian junassa. Hän katsoo elämäänsä taaksepäin ja törmää erilaisiin sattumuksiin. Käsittelen kirjassa itselleni tärkeitä asioita, kuten aatteita, politiikkaa, tasa-arvoa, avioliiton instituutiota ja seksuaalisuutta.

Romaani julkaistaan 1. elokuuta. Oletko kauhuissasi?

– Olen, sillä romaani on aika raju ja samalla se on ollut oman elämäni terapiakirja. Nostan esiin me too -hengessä paljon sellaista, mistä yleensä vaietaan. Jossain vaiheessa kirjalle harkittiin alaviitettä ”sairauskertomus”. On haastettava itseään, jos on muuten kirjoittajana keskinkertaisuus muiden joukossa.

Onko jatkoa luvassa?

– Pelkäsin, että jään yhden romaanin mieheksi, mutta uusi kirja on jo vahvasti tulilla. Jos minua kauheasti jääkiekkoanalyytikkona vihaa, niin kannattaa ostaa romaanini. Sillä tavalla pääsette minusta eroon.

Lue, mitä Sihvonen uhosi viisi vuotta sitten: En halua olla enää mörkö

 

 

Petteri Sihvonen

Syntynyt 1968 Isossakyrössä, asuu Hämeenlinnassa.

Perhe: kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, kaksi lastenlasta ja lisää tulossa. Parisuhteessa blogisti Maarit Kivimäen kanssa.

Valmistunut Turun yliopistosta pääaineenaan kotimainen kirjallisuus.

Entinen kiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja, joka tuli tunnetuksi Urheilulehden jääkiekkoanalyytikkona.

Juontaa Tommy Lindgrenin kanssa urheiluaiheista keskusteluohjelmaa Yle Puheella.

Hämeen Sanomien jääkiekkoasiantuntija syksystä 2017 lähtien.

Menoinfo