Jutut Tervakoski

Pirkko Särkimäki on harrastanut pitsinnypläystä jo vuosikymmenet – Puuhassa kärsivällisyys on tarpeen eikä työlle voi laskea hintaa

Pirkko Särkimäki aloitti nypläyksen 25-vuotiaana taustanaan kodista lapsuudessa omaksuttu käsityötaito. Nypläys on lyhykäisyydessään lankojen järjestelemistä. Kuva: Juhani Karvonen
Pirkko Särkimäki aloitti nypläyksen 25-vuotiaana taustanaan kodista lapsuudessa omaksuttu käsityötaito. Nypläys on lyhykäisyydessään lankojen järjestelemistä. Kuvat: Juhani Karvonen

Pitsinnypläys on lyhyesti sanottuna lankojen järjestelemistä ristiin. Malleja on lukemattomia eikä kukaan varmaan hallitse kaikkia.

– Se tekee nypläyksestä haasteellisen, sillä tässä lajissa ei ole koskaan täysoppinut. Yleisimmät tekniikat ovat jatkuvalankaiset Torchon-tekniikat sekä nauha- ja palapitsitekniikat, sanoo tervakoskelainen nypläyksenopettaja Pirkko Särkimäki.

Särkimäki on harrastanut nypläystä neljäkymmentä vuotta. Hän aloitti nypläyksen 25-vuotiaana.

– Nypläys ei ole vaikeaa, mutta hidasta se on. Jokaisessa tekniikassa on omat niksinsä, eikä kukaan hallitse kaikkia tekniikoita. Tekniikoiden haastavuus riippuu osaltaan lankojen vahvuuksissa. Ohut lanka edellyttää nyplääjältä parempaa taitoa kuin paksu lanka.

Maljakkoruusu on yksi nyplääjän taidonnäyte. Kuva: Juhani Karvonen
Maljakkoruusu on yksi nyplääjän taidonnäyte.

Hitaus on kenties suurin syy siihen, miksei nypläyksestä ole tänä päivänä elinkeinoksi.

– Nypläsin tyttärelleni hunnun josta hänen lapsilleen valmistettiin kastemekko. Jos saisin siitä euron tuntipalkkaa, olisi se tienisti noin 500 euroa. Jokainen ymmärtää, että tuolla työtuntimäärällä vaatekappaleen hinta nousisi sille tasolle, ettei kukaan sellaista ostaisi. Varsin pieneenkin työhön kuuluu helposti 40 tuntia.

Särkimäki pitsinnypläys on ja pysyy harrastuksena. Pitsillä ei ole Suomessa taloudellista arvoa kuin tekijälle itselleen. Museopitsin suurin arvo on, että se voi olla mallina. Ikä sinänsä ei tee pitsistä arvokasta ja suurin arvo on monesti tunnearvo.

Särkimäki tekee pitsistä myös tauluja.

 

Pitsinnypläys mielletään monesti liinojen teoksi, mutta nypläämällä voi valmistaa muun muassa tauluja, koriste-esineitä, koruja ja asusteita, kuten hattuja, jakkuja ja kauluksia. Nypläämällä voidaan tuottaa taidetta sekä tasona että kolmiulotteisena teoksena.

– Tänä päivänä oppilaani ja muutkin harrastajat nypläävät koruja, koristeita ja erilaisia asuja kuten liivejä. Olen jonkin verran harrastanut metallilangalla nypläystä. Itse en ole kokeillut pajulla ja kaislalla nypläystä, mutta tiedän joidenkin harrastajien sitäkin tehneen. Suosittuja ovat maljakkokukat, joihin nyplätään kukan lisäksi lehdet varteen

Pitsiä nyplätään aina malleista. Mallien piirtäminen on todellisen nypläystaidon mittari. Särkimäki on kehittänyt oman helmikukkatekniikan. Siinä pitsiin kiinnitetään pieniä kukanmuotoisia helmiä.

– Se on eri tekniikka kuin helminypläystekniikka, jossa helmet ovat pyöreitä ja pieniä. Yhtenä aamuna sain idean miten kukanmuotoinen helmi voidaan kiinnittää pitsiin.

Pirkko Särkimäki nypläsi tyttärelleen hunnun, josta hänen lapsilleen valmistettiin kastemekko. Kuva: Juhani Karvonen
Pirkko Särkimäki nypläsi tyttärelleen hunnun, josta hänen lapsilleen valmistettiin kastemekko.

Särkimäki sai viime vuonna valmiiksi kymmenkunnan muun harrastajan kanssa luultavasti elämänsä mittavimman nypläysurakan.

Työryhmä nypläsi Tuusulan kulttuurikohteita ja taiteilijakoteja Lotta-museon ja Aleksis Kiven kuolinmökin, Halosenniemen ja Tuusulan kirkon, jonka korkeus on 35 senttiä ja harjan pituus 50 senttiä.

– Kahdessa rakennuksessa katot olivat paanua ja pelkästään niihin nyplätiin noin 80 metriä pitsiä. Hirsiseinätkin teimme nypläten. Kyseessä olivat pienoismallit, sillä kehikko oli puupahvia, mutta muutoin kaikki oli nyplätty. En usko, että vastaavaa parin vuoden verran kestänyttä suurtyötä enää tulee vastaan.

Menoinfo