Jutut

Porvarihallituksen päivät päättyvät – se on varmaa

Rapakon takana maailmanlopun merkit eivät kiinnosta. Donald Trumpin hallinto myönsi ikävät tosiasiat ilmaston lämpenemisestä mutta johtopäätös oli karmaiseva.

Antti Rinne alkaa näyttää ja käyttäytyä yhä enemmän kuin Pääministeri.

Kaksi temppua takaisi voiton. Sovittajan osa lakkorumbassa ja valtiomiesteot sotessa.

Näinhän Juha Sipilä riensi apuun neljä vuotta sitten.

 

1 PUNAVIHREÄÄ PUKKAA. Vasemmiston kannatus nousi kolmella prosenttiyksiköllä 32,4 prosenttiin, ja jos siihen lyödään vihreiden 11,6 lisää on punavihreiden kannatus hallituspuolueiden 37,6 prosentti paöjon vahvempi 44 prosenttiyksikköä.

Keskusta, kokoomus, rkp ja kristilliset yltävät porvarileirinäkin vain 44,3 prosenttiin koska siniset putoavat kokonaan eduskunnasta. Punavihreät tarvitsevat joko keskustan (yhteensä 61,6) tai rkp+kristilliset (51,8 %) liiton neljän tai viiden puolueen hallitukseksi.

Asetelma tästä toki muuttuu, mutta vain vihreiden romahdus kääntää trendin. Persuja ei oteta lukuun kun hallitusta muodostetaan koska nyt tulee mätky.

Seuraavan hallituksen tärkeimmät asiat ovat luonnon pelastaminen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen, sosiaaliturvan uudistus, alueuudistus uuteen älyaikaan, tuottamattomien yritystukien reivaus ja soten toteuttaminen.

Mikä kokoonpano tämän parhaiten hoitaisi?

 

2 MAAILMANLOPUN MERKIT EIVÄT KIINNOSTA. Donald Trumpin liikennehallinto totesi viime viikolla, että ilmaston lämpeneminen on varma juttu, luopuen siis taikauskosta ettei koko ilmiötä ole. Johtopäätös oli kuitenkin amerikkalainen pikavoitto; soromnoo, kun näin käy ei ole mitään väliä mitä tehdään. Otetaan siis voitot pois ja jatketaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilman huolta huomisesta koska ennen katastrofia kaikki Trumpin hallinnon miljardöörit ja ahneen tuhon aiheuttajat ovat jo kuolleet.

Alkuviikosta YK:n ilmastopaneeli julkaisee tuoreen ennusteen ilmaston lämpenemisestä laajaan aineistoon ja asiantuntija-analyysin perustuen. On selvää, että ennuste lupaa luonnonmullistuksia, ounastelee kansainvaelluksia ja veden nousua kaupunkien kaduille, katastrofien kaikkinaista lisääntymistä, minkä jokainen jo näkee itsekin – jos haluaa nähdä.

Maailma ei voi jatkaa entistä elämää, mutta valitsee eilispäivän miehiä ja ratkaisuja ongelmatilanteessa.

Arpa on heitetty – ellei nuori sukupolvi vihdoin lopeta nynnyilyä ja herää henkiinjäämiskapinaan.

Vanhempi sukupolvi näyttää elävän silmät kiinni.

 

3 ALUEIDEN ASEMATAISTELU. Suomessa on menossa soten varjossa vaivihkaa valtava muutos. Se koskee meitä kaikkia kun paikallinen lähitekemisen maailma muuttuu. Kuntien asema muuttuu kun valtio ottaa niiltä vastuun ja rahat kuntien tähänastisen suurimman vastuualueen terveys- ja sosiaalilähipalvelut.

Suomessa on käynnissä alueiden asemataistelu, jonka ulkopuolelle on jätetty itse päähenkilö, kansalainen, kuntalainen, potilas, asiakas. Se kertoo paikallisen itse hallintomme tilasta ja ihmisen asemasta ”itsehallinnossa”. Hänelle on näytetty hallinnosta vain paikka olla ei osallisuutta asioissa, jotka kaikkien eniten häntä itseään koskevat. Nyt ei ole enää kyse itsehallinnon asemasta vaan kokonaan jo ihmisten itsehallinnosta, onko sitä enää vai ei.

Suomessa liikaa ajatusta ei uhrata miten yhteinen tekeminen voisi kehittyä uudessa aluerakenteessa. Puhutaan toki yhteiskehittämisestä, kiertotaloudesta ja lähitekemisestä ja tarjotaan kuntalaisille ”raateja” kokoontua milloin alueellisesti tai vaikkapa potilaina.

Keskittämisen haitoille näistä on kuitenkin vähän korjausliikettä.

Samaan aikaan ihmisten oma aloite ja toiminta omaehtoisten juttujen parissa lisääntyy sosiaalisen median auttaessa spontaania, itse äkkiä keksittyjen tapahtumien, ostorenkaiden, talkoiden tai bileiden aikaansaamiseksi.

Viralliselle yhteiskunnalle on syntynyt rinnakkainen virtuaaliyhteiskunta, joka menestyy ilman hallitsijoita, kuntaa, maakuntaa, valtiota tai unionia, jopa ilman järjestöllistä rakennetta. Vain nopeasti syntyvän yhden asian heimoutumisen kautta, joka elää innoituksen hetken, kuihtuen asian tultua hoidettua ja ihmisten siirryttyä jo kokonaan uuteen juttuun.

Tätä prosessia yhteiskunta ei voi hallita, koska se ei pysy vauhdissa mukana, se ei voi ”sopeuttaa” ihmisiä eikä enää edes sääntöperäistäkään kansalaisheimojen kertatapahtumaista elämää. Kuntien, paikkakuntien ja maakuntien tulisi itse sopeutua tähän.

Se ja tapahtuva teknolooginen murros; digitalisaatio tekoäly, robotit muuttavat paikallista ja muuta lähielämää niin, että koko yhteiskuntasuunnittelu pitää panna uusiksi, mikä ei ole ihan pikku juttu.

 

4 MINIPOLIT VAI METROPOLIT. Tämä Kolmas itsenäisyystaistelun lehtipalsta jatkuu myös netissä, radiossa ja kohta televisiossakin, pian tulee myös painettu kirja. Kävin kiinnostavan keskustelun Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Antti Hautamäen kanssa uuden lähiyhteisömme muodosta, ideasta ja tavasta toimia radiossa. (www.kansalaismedia.com)

Hautamäki puhuu minipolien puolesta vaatien todellista lähitekemisen mahdollistavaa lähidemokratian rakentamista alle 50 000 asukkaan yksikkökoossa ja aivan uudella ajatuksella.

Kuntaliitettyjen hämeenlinnalaisten kannattaa kuunnella Hautamäkeä korva höröllä.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31