Jutut Lepaa

Puolen hehtaarin seikkailumetsä tulee koko kylän käyttöön – Lepaalla tehdään yhdessä hyvää

Kyläkoulun piha on täynnä tekemistä ja puuhaa, joka on yhdistänyt myös eri sukupolvia.
Lepaan koulun talkoissa ei nokka kauan tuhissut, kun oppilaat haravoivat ja keräsivät lehdet pois pihalta. Kuva: Lea Karmala
Lepaan koulun talkoissa ei nokka kauan tuhissut, kun oppilaat haravoivat ja keräsivät lehdet pois pihalta. Kuva: Lea Karmala

Haravat heiluivat ja lehtikasat nousivat sujuvasti roskalavalle, kun Lepaan koulun väki siivosi pihaa talvikuntoon. Tällä kertaa puuhaan osallistuivat oppilaat ja opettajat, mutta usein myös lasten vanhemmat ovat innokkaasti mukana erilaisissa talkoissa.

Koulun apulaisjohtaja Tero Piirainen ihasteleekin, että Lepaan opinahjo on ihan malliesimerkki siitä, mitä yhteisöllisyys voi parhaimmillaan olla. Vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti, ja sekä opettajat että perheet ovat valmiita uhraamaan aikaansa yhteiseen hyvään.

Hirsien salvostamista

Vanhemmista Matti Pelkonen ehdotti viime keväänä, että hän voisi tuoda omalta rakennukseltaan yli jääneitä puita kouluun, jotta oppilaat voisivat rakentaa niistä ison koirankopin ja oppia samalla vanhaa työtapaa. Nyt sisäkäytävällä on jo rakennelma hahmollaan.

– Katoava kansanperinne tulee koulussa tutuksi, kun salvostamme hirsiä. Harvassa paikassa lapset pääsevät sellaista kokeilemaan. Ideana on, että kun koppi valmistuu, se myydään huutokaupalla eteenpäin. Hirret on numeroitus siirtämistä varten, Piirainen kertoo.

Pelkosen puuhaama on myös koulun pihaan rakennettu kuularinki. Se tehtiin yhdessä oppilaiden kanssa, ja talkoissa oli mukana lisäksi Pelkosen lasten isoisä.

– Eräs toinen vaari halusi päivittää koulun ympäristön pihakartan, ja hän piti oppilaille suunnistustunteja, Piirainen kertoo esimerkkejä sukupolvien välisestä yhteistyöstä.

Entisessä rehtorin huoneistossa asuva Aulis Tiihonen on Lepaan koulun ainoa vakiasukas. Kuva: Lea Karmala
Entisessä rehtorin huoneistossa asuva Aulis Tiihonen on Lepaan koulun ainoa vakiasukas. Kuva: Lea Karmala

Puolen hehtaarin seikkailumetsä

Jo nyt koulun piha tarjoaa lapsille monenlaista tekemistä. Syyslomalla sinne saatiin uusia leikkivälineitä: palloseinä, koripallotelineitä ja keinuja, ja talvisin ulkona on jääkaukalo.

Kaiken kruunaa tontin reunaan pian tuleva seikkailumetsä. Metsän suunnittelee Hämeen ammattikorkeakoulussa rakennetun ympäristön hortonomiksi opiskeleva Elsi Konttinen. Työ on hyvässä vauhdissa, ja suunnitelman on tarkoitus valmistua kevääksi. Konttinen on kysellyt lapsilta, mitä kaikkea nämä puistoon haluaisivat.

Reilun puolen hehtaarin seikkailupaikka halutaan kaikkien kyläläisten käyttöön, muun muassa lähellä olevien päiväkoti- ja eskarilasten retkeilyyn ja leikkeihin. Samalla päivitetään koulun vanha arboretum ja nimetään siellä kasvavat, jo osittain tuntemattomiksi jääneet puut ja pensaat.

– Kyläkoulut ovat aina olleet luovia oppimisympäristöjä. Meillä on ulkona ympärillä valtavat mahdollisuudet, Piirainen sanoo.

Tero Piirainen esittelee tekeillä olevaa koirankoppia, jonka ansiosta koululaiset pääsevät tutustumaan hirsirakentamiseen. Kuva: Lea Karmala
Tero Piirainen esittelee tekeillä olevaa koirankoppia, jonka ansiosta koululaiset pääsevät tutustumaan hirsirakentamiseen. Kuva: Lea Karmala

5/5-piha

Myös opettaja Marianne Harjanne pitää Lepaan koulun ulkoaluetta mielettömän hienona.

– Lasten termein sanottuna miljöö on 5/5. Seikkailumetsä lisää vielä sen liikkumavaraa välitunneilla ja toivottavasti vapaa-ajallakin – siitä tulee koko kylää nostattava voima, Harjanne uskoo.

Koulun kolmas opettaja on Sari-Katja Niiles, ja oppilaita Lepaalla on tällä hetkellä 49. Ennusteiden mukaan määrä hieman lisääntyy ensi syksynä.

Neljättä luokkaa käyvän Kerttu Reposen mielestä koulu ja sen piha ovat oikein kivoja.

– Tykkään rengaskeinuista. Seikkailumetsään mulla ei ollut mitään erityistä toivomusta, hän kertoo.

Koulun pihamaata valvoo omalla läsnäolollaan eläkkeellä oleva Aulis Tiihonen, joka on asunut entisessä rehtorin huoneistossa 27 vuotta.

– Olen vähän niin kuin piällysmies. Lapset tuleat jotenkuten tutuiksi, mutta puolienkaan nimiä en tiedä, hän hymyilee.

– Aulis on meidän arjessa aktiivisesti mukana, kaikki hänet tuntevat. On mahtavaa, että talossa on vakiasukas, se on auttanut koulua säilymään ilkivallaltakin, Piirainen kehuu.

Kylille elinvoimaa, kiitos

Piirainen tuli Lepaalle reilut kaksi vuotta sitten Nihattulan koulusta. Yhteensä hän on ollut jo lähes 30 vuotta töissä kyläkouluissa. Lepaalla on hänen mielestään todella kiva työskennellä, kylän yhteisö on hieno, ja ympäristö on historialtaan rikas. Erkki Ulamoa hän kiittelee siitä, että tämä on antanut kouluväellekin paljon tietoa kotiseutuhistoriasta.

Murheena Piiraisella on kuitenkin se, että kyläkoulut alkavat olla katoava luonnonvara.

– Toivomuksena on, että päätöksenteossa nähtäisiin kylien elinvoiman säilyttäminen. Jos koulu viedään, uusia asukkaita ei varmasti tule. Hyvin toimiva kyläkoulu on aikamoinen vetovoimatekijä, hän painottaa.

Menoinfo