Jutut

Rakentamisen byrokratiaa kevennetään: valtio haluaa nopeuttaa sekä kaavoitusta että rakennusluvitusta

Rakentamisen suunnittelu- ja lupaprosesseja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan.

Muun muassa pienrakentamisen sääntely kevenee, ja nykyinen kaavajärjestelmä saatetaan korvata sulavammalla mallilla.

Muutokset liittyvät maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen, jonka valmistelu on juuri alkanut.

 

Ainakin pienet, enintään 25 neliön lisärakennukset – esimerkiksi pihasauna – saatetaan vapauttaa rakennusluvista.

– Tavoitteena on, että pienimuotoinen rakentaminen voisi toteutua keveämmällä byrokratialla kuin tähän asti, vahvistaa ympäristöministeriön Alueet ja yhdyskunnat -yksikön päällikkö Matti Vatilo.

Tutkijavoimin laaditussa taustaselvityksessä ehdotetaan, että rakennusluvan tarvitsisivat tulevaisuudessa vain ”terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta merkittävät” hankkeet.

Ruotsissa pieniä lisärakennuksia on voinut rakentaa pelkällä ilmoituksella nelisen vuotta. Muutos on lisännyt piharakentamista.

Suomessakin moni kunta on jo helpottanut pienrakentamista omalle tontille.

 

Tutkijaryhmän esityksessä kaavat korvattaisiin yleissuunnitelmalla ja yksityiskohtaisemmalla kehittämissuunnitelmalla. Näin kolmitasoinen järjestelmä muuttuisi kaksitasoiseksi.

Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki pitää uudistusta tervetulleena.

– Kaavoitus on prosessina kankea ja monimutkainen, ja eri kaavoissa on turhia päällekkäisyyksiä. Kestää usein vuosikausia, ennen kuin päästään tekemään asioita, hän sanoo.

– On positiivista, että hankekaavoitus helpottuu. Kaavaprosessin ei pidä olla kehityksen tulppana.

 

Kehittämissuunnitelmia voisivat esiselvityksen mukaan tehdä myös yksityiset tahot.

Lähteenmäki ei pidä muutosta järin mullistavana.

– Nykyäänkin yksityisillä on oikeus kaavoittaa ranta-alueita. Ehdotuksessa tämä laajennettaisiin koskemaan kaikkia alueita. Kaavan käsittely jää kuitenkin varmaan tulevaisuudessakin kunnalle.

– Suomessa saa lähtökohtaisesti rakentaa, ja tämä on sen hengen mukaista.

Yksityiset kiinteistönomistajat vaikuttavat tälläkin hetkellä voimakkaasti tonttiensa kaavoitukseen.

Ympäristöministeriön Vatilo suhtautuu yksityiseen kaavoitukseen varauksellisesti.

– Kunnille on annettu kaavamonopoli juuri siksi, että ne kantavat vastuun ja päättävät myös näistä asioista. Mutta on totta, että yksityisten toimijoiden resursseja ja ideoita pitäisi voida käyttää kunnan apuna nykyistä enemmän.

 

Uudistuksessa pyritään nopeuttamaan myös muutoksenhaku- ja valitusprosesseja.

– Tärkeintä olisi ennustettavuus eli se, että tiedettäisiin etukäteen, kuinka kauan mikäkin valitusprosessi kestää, Vatilo sanoo.

Lähteenmäki näkee, että yhdestä asiasta pitäisi saada valittaa vain kerran, ei loputtomasti eri asteissa.

– Nykyään hanketta voi viivästyttää valittamalla samasta asiasta yleiskaavan, asemakaavan, katupiirustuksen, rakennusluvan ja mahdollisesti myös ympäristöluvan kohdalla.

 

Nykyisellään kirjavat ja paikkakunnittain vaihtelevat lupakäytännöt halutaan yhdenmukaistaa.

Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Juha Henttonen arvioi, että rakennuslupien valtakunnallinen yhdenmukaistaminen on käytännössä mahdotonta, ellei lakitekstin täydennykseksi luoda selviä tulkintaohjeita.

– Olemme kuitenkin kaikki erilaisia yksilöitä ja tulkitsemme tekstejä eri tavoin.

 

Digitalisaation hyväksikäyttöä aiotaan lisätä esimerkiksi kaavoituksessa ja kansalaispalautteen keräämisessä.

– Kansalaisten vuorovaikutusta ja osallistumista voidaan helpottaa esimerkiksi paikkatietojen ja erilaisten sähköisten järjestelmien avulla, Vatilo sanoo.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) siirsi uudistuksen vastikään parlamentaariseen valmisteluun. Se jää seuraavalle hallitukselle. HäSa

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31