Jutut Hämeenlinna

Rudolf Koivu loi jouluidyllin mallin

Ja joulu tuli kuitenkin. Rudolf Koivun kuvitusta Joulupukki-lehteen vuonna 1935. Kuva kuuluu Amerin Kulttuurisäätiön kokoelmaan Tuusulan taidemuseossa.

Taidemuseo esittelee Rudolf Koivun (1890–1946), Suomen rakastetuimpiin kuuluvan kuvittajamestarin jouluteoksia. Museo on täynnä idyllisiä kuvia kotoisesta joulunvietosta, punaposkisista lapsista ja hiippalakkisista tontuista.

– Esillä on lähes 200 kuvitustyötä, jotka on saatu lainaan Amerin Kulttuurisäätiön, Kustannusosakeyhtiö Otavan ja WSOY:n kokoelmista, kertoo joulutunnelmaan johdattavan näyttelyn kuratoinut taidemuseon amanuenssi Maria Laine.

– Koivun tuotanto on varsin joulupainotteista, sillä taiteilijalta tilattiin paljon kuvituksia lasten joululehtiin. Myös satukuvituksia on runsaasti, Laine tietää. Kuvituksia julkaistiin kirjojen ja lehtien lisäksi myös postikorteissa.

 

Näyttely on ryhmitelty siten, että Engel-makasiinin yläkertaan on koottu jouluvalmisteluihin, joulunviettoon, joulukirkkomatkaan ja metsänväen jouluun liittyvät kuvat. Tonttu- ja lumileikkikuvat on koottu alakertaan. Tonttulassa on myös joulupukin kirjepaja, jota hyödynnetään työpajatoiminnassa.

– Järjestämme näyttelyn yhteydessä työpajoja päiväkodeille, esikouluille ja 1.–2. -luokille. 1.12. ja 15.12. taidemuseossa vietetään lasten lauantaita, Kaikki kirjepajan lahjatoiveet postitetaan Korvatunturille, Laine esittelee.

Alakerrassa voi katsoa myös Juho Gartzin elokuvaa ”Rudolf Koivu – satua koko elämä?”. Elokuva on kestoltaan 27 minuuttia.

 

Maria Laine on kuratoroinut Hämeenlinnan taidemuseon Rudolf Koivun joulu -näyttelyn.

 

Laine pohtii kysymystä, miksi Koivun kuvat ovat niin rakastettuja.

– Koivun kuvat ovat ihanteellisia, nostalgisia ja ajattomia. Ne ovat myös hyvin suomalaisia. Ne olivat ainakin laajasti tunnettuja ja läpäisivät koko sukupolven. Kuvat tarjoavat katsojalle väylän muistella omaa lapsuuttaan. Jouluun kuvat sopivat sikäli, että jouluahan vietetään hyvin perinteisesti, Laine arvelee.

 

Voidaanko ajatella, että Koivu kuvitti lapsuutta ja lapsuuden jouluja, joista itse jäi paitsi?

Rudolf Koivu syntyi Pietarissa jouluaattona 1890. Isä kuoli, kun poika oli viisivuotias ja äiti pojan ollessa 13-vuotias. Elämä oli niukkaa. Orpo poika asui ensin enonsa, sitten isoäitinsä luona. Isoäidin kuoltua jouluaattona 1905 Koivu muutti Helsinkiin ja elätti itsensä juoksupoikana. Koivu löysi kummitätinsä, joka tarjosi hänelle kodin perheessään ja kustansi taideopinnot. Koivun tarkoituksena oli ryhtyä taidemaalariksi, mutta kuvitukset veivät yhä enemmän työaikaa. Kuvituksia syntyi runsaasti etenkin 1930–1940 -luvuilla.

 

Koivun sotavuosien kuvituksissa ei näy kurjuutta, vaan näkymät ovat niissäkin ihanteellisia. Sota näyttäytyy lähinnä joissakin teosnimissä, kuten ”Joulukirje rintamalle”.

Koivun lämmin ja lempeä kuvamaailma on edelleen monille sukupolville se oikea, nostalginen joulu.

Näyttelyyn voi tutustua opastetulla kierroksella 25.11., 2.12., 26.12. ja 30.12. kello 14.

Rudolf Koivun joulu Taidemuseon Engel-makasiinissa nuutinpäivään 13.1. asti.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31