Jutut

Susipentue on erittäin
harvinainen Hämeessä

Rengon alueella asuva susipariskunta sai viime keväänä pentueen. Riistakameraan tallentuneen videokuvan perusteella pentueeseen kuuluu todistettavasti neljä pentua.

Tämä on riistakeskuksen Etelä-Hämeen alueella erittäin harvinainen tapahtuma.

– Minun työssäoloaikana, 35 vuotta, ei ole aikaisemmin syntynyt todistettavasti pentuja, riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen aluetoimistolta kertoo.

Huhuja ja kuulopuheita susista liikkuu runsaasti, mutta pitävää todistusaineistoa on yleensä vähän.

– Rengon reviirillä syntyi ilmeisesti myös viime vuoden keväällä pentue, mutta faktaa siitä ei saatu, Rengon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja petoyhdysmies Harri Mansikkamäki lisää.

Rengon reviirin alueella viime keväänä syntyneet pennut ikuistuivat riistakameraan viime viikon keskiviikkona. 35 sekuntia kestävällä videopätkällä näkyy kaksi aikuista ja neljä pentua. Riistakameran asensivat Rengon riistanhoitoyhdistyksen alueella toimivat petoyhdyshenkilöt.

– Vuosi sitten sekä läntisessä Suomessa että Uudellamaalla syntyi suurempia pentueita, joissa oli molemmissa varmasti kahdeksan pentua, Kuhlström kertoo.

Normaalisti susi synnyttää 4–6 pentua.

Nyt havaitun pentueen elinaluetta ei paljasteta suurelle yleisölle.

– Pentueen halutaan pysyvän yleisöltä piilossa, sillä rauhoitettuna eläimenä sudelle pitää antaa oma rauhansa. Ei ole kenenkään etu, jos pentuetta pyritään etsimään ja seuraamaan, riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström painottaa. Pentujen kehityksen kannalta ei ole myöskään hyväksi, jos ne tottuvat jatkuvaan ihmisten läsnäoloon.

Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen alueella asuu varmistetusti kuusi sutta juuri Rengon reviirillä. Liikkuvien susien havaintoja on tehty sekä Urjalassa, riistakeskusalueen etelälaidalla sekä Padasjoen seudulla. Rengon reviirin lisäksi pysyvää kantaa ei ole todistettavasti havaittu.

– Käsityksemme mukaan Rengon reviirillä asustaa nyt vakituisesti 6–8 sutta. Susipari jättää yleensä edellisestä pentueesta kaksi pentua uusien tulokkaiden kaitsijoiksi. Näin laskien meillä on kahdeksan sutta, Harri Mansikkamäki perustelee susikannan laajuutta.

Mansikkamäki törmäsi omakohtaisesti susien jälkiin kaksi vuotta sitten. Näiden havaintojen jälkeen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmiesten pieni porukka on tarkkailut susikannan liikkeitä ja kehitystä Rengossa.

Rengon susien lukumäärästä on kiistelty julkisuudessa, mutta etenkin sosiaalisessa mediassa metsästäjien ja Luonnonsuojeluliitto Tapiolan kesken.

– Ikävää on se, että koulutettuja petoyhdysmiehiä väitetään julkisesti valehtelijoiksi ja vääristelijöiksi ja heidän tekemiään suurpetohavaintoja kyseenalaistetaan tarpeettomasti.

Pystyimme jäljittämään viime talvena ensilumien aikaan kuusi sutta Rengon metsistä pieneltä alueelta. Jäljitys oli takuuvarma juuri ensilumen ansiosta, Mansikkamäki painottaa.

Viime talvena sudet tappoivat Rengon ja Hattulan rajamailla hirven. Lumeen jääneiden jälkien perusteella saalistuksesta vastasi viisi sutta.

Petoyhdysmiehillä on oma vääntönsä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa petohavaintotietojen myymisestä kolmannelle osapuolelle. Luke on myynyt Tassu-havaintojärjestelmän tietoja eteenpäin viime joulukuusta alkaen. Petoyhdysmiehille ei aikanaan kerrottu uudesta käytännöstä.

– Petohavaintojen julkistaminen aiheuttaa välittömästi valtavan autorallin kyseiselle alueelle. Se ei ole petoeläinten, ei maanomistajien eikä kenenkään muunkaan etu. Sen vuoksi yhdysmiehet päättivät, että havainnot kirjataan parin viikon viiveellä, Harri Mansikkamäki kertoo nykyisestä petoeläinten kirjaamiskäytännöstä.

Suurpetojen kannanarvioinnin kannalta tuolla viiveellä ei ole merkitystä. Petoyhdysmiehet huolehtivat, että kirjaukset ovat ajan tasalla aina kun Luke tarvitsee havaintotietoja.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31