Jutut

”Syyllisten haku on vanhaa ajattelua”

HPK:n toimitusjohtajaa Antti Toivasta harmittaa, millaisella sävyllä tällä kaudella on etsitty syitä joukkueen huonoon menestykseen.

– Monilla jääkiekkokriitikoilla on vanhakantainen 80-luvun ajattelumalli, jossa etsitään aina syyllisiä. Muissa yrityksissä, joissa aiemmin työskentelin, haluttiin katsoa joka tilanteessa eteenpäin. Ilman virheiden tekemistä ei opita, mutta toistaa kertaa ei voida tehdä samoja mokia, ja lopullisen vastuun kantaa aina toimitusjohtaja, hän sanoo.

Toivasen mukaan kokonaisuus on jäänyt syyttelyn tuoksinassa peittoon. Hän on myös hieman yllättynyt siitä, miten ala-arvoiseksi osa keskustelusta on muuttunut.

– Palautetta saa antaa, se otetaan aina vastaan, mutta hyvin vähän on kuitenkaan tullut rakentavia ehdotuksia. Hallitus ja operatiivinen puoli kyllä pohtivat asioita koko ajan. Seurat ovat liikeyrityksiä, joissa pitää tehdä aina harkittuja ratkaisuja. Me emme ole nähneet oikeaksi tavaksi sitä, että hommaisimme isolla riskillä uusia pelaajia.

 

Toivanen palaa kahden vuoden takaiseen aikaan, kun HPK Liiga Oy:tä perustettiin. Yhtiön vieraspääoma oli alussa 1,9 miljoonaa euroa, vaikka joukkueella oli takana menestyksen vuosia. Pohja ei ollut kestävä, velkaa piti ryhtyä hoitamaan heti pois. Viime tilikauden päätöksessä vieraspääomaa olikin enää 1,2 miljoonaa euroa.

– Nykyiselläkään velkapotilla meillä ei ole varaa tehdä hallitsematonta riskinottoa. Aikoinaan 2000-luvulla pelaajabudjetti kävi 2,2 miljoonassa, mutta sillä kaudella tehtiin 900 000 euron tappiot. Sellaista seura ei enää kestä. Nyt tase on paremmassa kunnossa, mutta arjen kassaliikennetoiminta on haastavaa, ja sitä pitää jumpata koko ajan, hän kertoo.

 

Jos seuran liiketoiminta kehittyy kauden aikana, siihen voidaan satsata lisää rahaa myös pienen budjetin seurassa. Näin HPK uskalsi tehdä viime kaudella.

– Liiketoiminta ei voi koskaan poukkoilla niin, että mennään muutama kuukausi johonkin suuntaan, ja sitten vedetään liinat kiinni ja lähdetään ihan toiseen suuntaan. Huippu-urheilua ei ole, ellei sitä leikkiä kustanneta ja makseta jollakin tavalla, Toivanen sanoo.

HPK on Toivasen mukaan valinnut tietoisesti myös linjan, että se on hankkinut useita nuoria kehittyviä pelaajia.

Nuorten pestaamisen taustalla on tavoite heidän pääsystään NHL:ään, jolloin seura saisi kustakin yli 200 000 euroa. Myös Ruotsissa aiemmin pelanneista nuorista raha tulisi kokonaan HPK:lle.

 

HPK Liiga Oy:tä perustettaessa Toivanen sai kuulla, kuinka liiketoimintaihmisten veri olisi muka niin ohutta, että se ei kestä urheiluseuran yhtiötoimintaa. Nyt hänestä tuntuu siltä, että HPK:ssa tämä kyllä kestetään, mutta muutama muu taho ei tahdo sitä kestää.

HPK:ssa jokainen tekee töitä johtajansa mukaan täysillä seuran eteen. Hän kuvailee porukan työtuntien määrää uskomattomaksi ja tahtotilaa joukkueen pärjäämiseksi todella vahvaksi.

Malttia Toivanen toivoo malttia myös Matkalla huipulle 2 -projektia ajatellen. Ykkösprojektissa kesti kuusi vuotta, ennen kuin tuli mitali, eikä kakkosprojektiakaan lopeteta siksi, että tällä kaudella on hankalaa.

– Liigaseurojen liiketoiminta on raakaa, osa joutuu joka vuosi pettymään. Syyllisten etsimistä ja kritisointia kokee vuorollaan moni joukkue. Spengler-cupissa Sveitsissä huomasimme, että Keski-Euroopassa jääkiekosta nautittiin jääkiekkona. Urheiluun kuuluu voittojen tavoittelu, mutta meillä menestymisen kulttuuri on ehkä liiankin kovalla tasolla suhteutettuna siihen, miten paljon seuroissa tehdään perustyötä urheilun kehittämiseksi, hän pohtii.

 

Onnistumisiakin Toivanen pystyy HPK:n tästä kaudesta luettelemaan. Tärkeimpiä niistä on se, että kumppanit eivät ole jättäneet, vaan tukea on yhä löytynyt. Lisäksi nuoret pelaajat, kuten Kristian Vesalainen, Eetu Tuulola, Jere Innala, Miro Karjalainen ja Jesper Lindgren ovat kehittyneet Kerhossa. Toisaalta Toivanen myöntää faktana, että kaikki pelaajat eivät ole joukkueessa nyt onnistuneet.

Kausikortteja halliin on myyty ennätysmäärä 1 700 kappaletta, ja yleisömäärän keskiarvo on vielä hyvä 3 466.

– Iso yleisömassa ei ole meitä hylännyt, sen takia haluamme tarjota heille kilpailukykyisen joukkueen ja hyvää raikasta peliä. Yleisömäärät ovat erittäin tärkeitä talouden kannalta. Jos pystymme pitämään keskiarvon nykyisissä lukemissa, se auttaa meitä jo todella paljon. Muuten jossain kohtaa on löydettävä ratkaisuja, joilla taloutta tasapainotetaan.

– Myös kumppanien kannustava palaute auttaa meitä isosti. Monet yritysjohtajat, jotka ovat itsekin nähneet nousuja ja laskuja, ymmärtävät, että kaikessa tekemisessä tulee haastavia aikoja. Heillä on näkemys siitä, mitkä on parhaat tavat päästä eteenpäin. Niitä eivät ole syyttely eikä syyllisten etsiminen, vaan rakentava keskustelu ja ratkaisujen etsintä sekä rohkeus mennä kohti tulevaa.

 

Viime aikoina on arveltu sitäkin, että HPK pian alkaisi myydä pois parhaita pelaajiaan. Toivasen vastaus asiaan on ympäripyöreä. Hän sanoo, että totta kai voidaan tulla siihen vaiheeseen, kun liiketoimintaa täytyy hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä pelaajia ei olla myymässä.

– Tietysti kauppaaminen vaatii myyjän lisäksi ostajan. Vaikka liigaseurat toimivat liikeyritysten ja osakeyhtiölakien mukaisesti, liigayritysten toimivalla johdolla on hyvin vähän mahdollisuuksia reagoida liiketoiminnan muutoksiin. Tärkeintä on, että voimme turvata HPK:ssa jatkumon ja pystymme taistelemaan myös tulevina vuosina, hän muotoilee.

 

Urheilutoimenjohtajan palkkaaminen on HPK:n ympärillä vellova ikuisuuskysymys. Toivanen valaisee tilannetta sanomalla, että asiaa vaikuttavat seuran talous ja mietintä koko organisaation urheilujohtamisesta junioreista liigajoukkueeseen. Aika ei ole vielä kypsä uudelle pestille, sillä se tietäisi noin 100 000 euron lohkaisua pois pelaajabudjetista.

– Nyt HPK Liiga Oy lähti rahoittamaan sitä, että maksamme puolet juniorijääkiekkoon keväällä valittavan valmennuspäällikön palkasta. Nähtiin se tärkeimmäksi, se on meille iso satsaus ja ensimmäinen steppi tällä puolella.

Toivasen mielestä julkisuudessa on luotu harhakuvaa, että muissa seuroissa yksittäiset henkilöt päättäisivät urheilupuolen asioista, mutta se ei pidä paikkaansa.

– Siellä on samat hallitukset, toimitusjohtajat ja scoutit kuin meilläkin, ei ketään yksittäistä ihmistä vastuuta kantamassa. Kaikki päätökset ovat yhteistyötä, ja valmennustiimissämme on monta urheilupuolen osaajaa. Meillä pelaajakoordinaattori Jukka Voutilainen tekee jo ison osan siitä, mitä moni urheilujohtajista muissa seuroissa, vaikka hänen tittelinsä on eri. Ja onhan sekin ihmeellistä, että Tappara sai kolme finaalipaikkaa ilman urheilujohtajaa, hän heittää.

 

HPK:n akatemiatoiminnasta on niin ikään käyty keskustelua. Akatemiassa nuoret huiput ja lupaavat pelaajat, jotka ovat A-nuoria, mestispelaajia ja liigapelaajia, harjoittelevat tuplamäärän verrattuna kokeneeseen kaartiin. Heillä on aamuisin yksilöharjoituksia ja -taitovalmennusta.

Muun muassa Niko Kapanen on akatemiassa valmentajana. Loppupäiväksi pelaajat menevät joko nuorten joukkueeseen, Mestikseen Lempäälän LeKiin tai liigajoukkueseen.

– Meillä on LeKi-yhteistyöstä kolmikantasopimus Tapparan ja Ilveksen kanssa. LeKi pyörii omalla rahoituksellaan, mutta me tuemme heidän toimintaansa antamalla pelaajia. Samanlaisen polun ovat menneet läpi muun muassa Patrik Laine, Aleksi Elorinne ja tuoreimpana Kristian Heljanko, Toivanen kertoo.

 

Jääkiekon lisäksi HPK haluaa kasvattaa oheistoimintaansa, koska se tuo lisää rahaa myös urheilulle. Elofest järjestetään tänäkin vuonna. Viime vuonna tapahtuman liikevaihto oli 100 000 euroa, ja siihen tavoitellaan merkittävää kasvua.

– Artisteja tulee muutama vähemmän kuin viimeksi, mutta nimet ovat kovempia. Julkistelemme niitä kevään aikana ennen hiihtolomia. Artistit ovat kotimaisia, ja uskoisin, että ne vetävät halliin paljon väkeä, Toivanen sanoo.

Parhaillaan HPK neuvottelee myös miesten maaottelun järjestämisestä Hämeenlinnassa.

Asiasanat

Artikkeleita

lokakuu 2018
ma ti ke to pe la su
« syys    
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031