Jutut Janakkala

Tammikuulle jatkettu hirvijahti ei suurta kannatusta metsästäjiltä saa – Saaliit ovat jääneet hyvin vähäisiksi

Hirvisaaliit ovat jääneet vähäisiksi, eikä luminen metsäkään innosta pyyntiin.
Useimmat hirviporukat lopettivat jahdit syksyyn, tammikuulle ei enää intoa riittänyt. Kuva: Juhani Karvonen
Hirvisaaliit ovat jääneet vähäisiksi, eikä luminen metsäkään innosta pyyntiin.

Tammikuulle pidennetty hirvijahtikausi ei suurta suosiota saanut, mutta toisaalta lainsäätäjän tarkoitus, vahinkohirvien poistaminen, näyttää ainakin jossakin määrin toteutuvan.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena on vähentää riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja tarvetta metsästykseen liittyviin poikkeuslupiin sekä parantaa saalistietoa.

Janakkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Sankalan mukaan suurin osa seuroista lopetti jahtikauden perinteiden mukaisesti vuodenvaihteeseen.

– Janakkalassa on yksitoista jahtiseuraa tai -seuruetta. Yhdistyksen alueella ainoastaan kolme porukkaa ilmoitti jatkavansa jahtia vuodenvaihteen jälkeen, sanoo Sankala.

Pidennetyn jahtikauden taustalla on käyttämättömiä lupia.

– Seurat ovat säästäneet muutaman luvan mahdollisten vahinkohirvien varalle. Tammikuussa ei enää mennä jahtiin pelkästä jahtaamisen ilosta. Tässä mielessä lainlaatijan tarkoitus tammikuulle ulotetusta jahtikaudesta toimii oikein hyvin.

Metsästäjäkunnassa on myös paljon vanhaa kaartia, jotka eivät enää lumessa jaksa välttämättä liikkua.

– Koska koirien käyttö on tammikuussa kielletty, pitäisi miesajoon saada aika paljon porukkaa, mikä sekin saattaa olla jo käytännön este jahdille, tuumii Sankala.

Vuosikymmenen leudot talvet ja Etelä-Hämeessä myös infrastruktuurin kuten moottoritien rakentaminen ovat muuttaneet hirvien liikkumista.

– Parikymmentä vuotta sitten hirvet aloittivat talvilaitumille siirtymisensä jo loka-marraskuussa, mutta vuosien mittaan siirtyminen on vain myöhentynyt. Tänä päivänä osa hirvistä saattaa vaeltaa kesälaitumilta talvilaitumille vasta tammikuun puolella. Tuolloin taimikkotuhot saattavat paikoin olla merkittäviäkin.

Peuran ja kauriin osalta metsästysaika on ollut tähän saakka tammikuun loppuun, mutta nyt sitä jatkettiin helmikuun puoleenväliin.

– Uskoisin etenkin peurojen osalta pidennetyllä jahtikaudella olevan tulostenkin kannalta merkitystä. Peurametsästys perustuu paljolti kyttäykseen, eikä sitä kovilla pakkasilla ole kovin mukava harrastaa. Kevään lähestyminen, valoisan ajan pidentyminen ja ravintotilanne vaikuttavat siihen, että peura alkaa saapua ruokinnoille aamupuolella, mikä on metsästäjälle inhimillisempi ajankohta kuin pimeä sydänyö, sanoo Sankala.

Menoinfo