Jutut Hämeenlinna

Tanssi virkistää muistiakin

Senioritanssi aloitellaan piirissä, johon palataan aina välillä pyörähtelyjen jälkeen.

Irja, muistatko kun lapsena…

Ikivihreät iskelmät antavat senioreiden tanssiryhmälle tahtia Idänpään Torpan salissa. Hämeenlinnan Eläkkeensaajien porukka kokoontuu kerran viikossa pyörähtelemään yhdessä jo seitsemättä vuotta ohjaajiensa Lea Auteron ja Pekka Kujansuun johdolla. Parhaimmillaan mukana on ollut nelisenkymmentä osallistujaa.

Rauha Kettunen ja Marketta Salminen ovat käyneet ryhmässä alusta asti. Seppo Kankare liittyi joukkoon reilut kolme vuotta sitten.

– Meistä kaikista on tullut oikein hyviä kavereita, meininki on rento ja opettajat mainioita. Tämä on ihana harrastus ja hyvä liikuntamuoto. Nivelet pysyvät kunnossa, he kehuvat.

Senioritanssia voi harrastaa yksin, paripiirissä, piirissä tai erilaisissa muodostelmissa. Saman tanssin aikana vaihdetaan monta kertaa paria. Hämeenlinnan-porukassa on vähemmän miehiä kuin naisia, mutta se ei haittaa mitään, sillä naiset voivat olla pareina. Saman tanssin aikana vaihdetaan monta kertaa paria.

– Tanssimme monenlaisia tansseja, mutta eri tyylillä ja kuvioilla kuin normaalisti, ympyrää pyörien ja kansantanssin omaisesti. Mutta rivitanssijoita emme ole, harrastajat kertovat.

Kettunen, Salminen ja Kankare luonnehtivat tanssia hirveän hyväksi aivojumpaksi. Myös eläkkeellä oleva muistihoitaja Anja Virta korostaa, että musiikin tahtiin liikkuminen on hyvä muistilääke.

Kuviot vaativatkin tiettyä keskittymistä. Jos haksahtaa ajattelemaan omia asioita tai katselemaan taivaan lintuja ikkunasta, rytmi menee sekaisin ja jalat solmuun.

– Puhuakaan ei auta tanssin aikana, mutta juttelemme, kun välillä istumme ja juomme vettä.

Rytmiliikunta on yhdistänyt aikoinaan myös piriin ohjaajat, sillä Autero ja Kujansuu tapasivat toisensa naistentansseissa. Vetämäänsä senioriryhmää he kiittelevät todella mukavaksi, iloiseksi ja sosiaaliseksi.

– Käymme aktiivisesti myös lavatansseissa, ja Vanajaveden Opistossa olemme olleet vuosia Julia Venemiehen kursseilla. Jotta pääsee senioritanssin ohjaajaksi, pitää olla itsellä tietty määrä kursseja käytynä, he kertovat.

Opistossa on ollut tähän asti myös senioritanssin kurssi, mutta enää sitä ei ole ohjelmassa. Idänpään Torpassa odoteltaisiinkin sieltä lisää väkeä mukaan ryhmään.

Senioritanssijat eivät harrasta pelkästään omaksi ilokseen, vaan he käyvät esiintymässä eri tapahtumissa ja piristämässä palvelutalojen asukkaita. Viime viikolla he avasivat syyskautensa harjoittelemalla esiintymistään Elomessuilla.

Myös Lammilla on vastaava ryhmä. Se on tanssinut Pasaapelin koulussa noin neljä vuotta. Porukka kaipaa juuri nyt lisää jäseniä joukkoonsa, jotta harrastus saataisiin siellä jatkumaan.

Suomeen senioritanssi saapui 1980-luvulla. Lähtöisin se on Saksasta. Maassamme harrastajia on noin 10 000.

Terveysliikuntaa

Senioritanssista sanottua::

Parantaa tasapainoa ja jalkojen kuntoa.

Lisää koordinaatiokykyä ja keventää liikkumista.

Ehkäisee muistin heikkenemistä.

Harjoituttaa aivotoimintaa.

Lisää vireyttä ja henkistä voimaa.

Torjuu masennusta ja yksinäisyyttä

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31