Jutut Hämeenlinna

Teatterin Aku-patsas Ilkka Heiskaselle – Koviakin kokenut näyttelijä saa mielenrauhan antamalla kaikkensa näyttämöllä

Ilkka Heiskasen ensimmäinen työ Hämeenlinnassa oli nimirooli näytelmässä Sibelius – Kohtalonyhteydet vuonna 2015. Sen jälkeen näyttelijä on ihastuttanut yleisöä Hämeenlinnan Teatterin tuotannoissa ja omassa leipälajissaan monologeissa. Kuva: Markku Tanni
Ilkka Heiskasen ensimmäinen työ Hämeenlinnassa oli nimirooli näytelmässä Sibelius – Kohtalonyhteydet vuonna 2015. Sen jälkeen näyttelijä on ihastuttanut yleisöä Hämeenlinnan Teatterin tuotannoissa ja omassa leipälajissaan monologeissa. Kuva: Markku Tanni

Paikallinen teatteriyleisö on kovaa vauhtia adoptoimassa Ilkka Heiskasta oman kaupungin pojaksi, sillä taiteilijaa on nähty taajaan Hämeenlinnan Teatterin lavoilla niin omissa tuotannoissa kuin vierailevissakin esityksissä.

Freelancer-näyttelijä palkittiin viime lauantaina merkittävästä teatterityöstä Hämeenlinnan Teatterikerhon perinteisellä Aku-patsaalla.

– Tällainen huomionosoitus tuntuu hyvältä ja olen siitä otettu. Olen itsekin ihmetellyt, kuinka tavattoman hyvin olen viihtynyt Hämeenlinnassa. Suurin syy siihen on teatterin henkilökunta, Heiskanen sanoo.

Hieno työporukka

Heiskanen sai vuonna 2015 pääroolin Hämeenlinnan Teatterin näytelmässä Sibelius – Kohtalonyhteydet. Seuraava pesti oli Olli Jalosen romaanista dramatisoitu Miehiä ja ihmisiä ja syksyllä 2017 vuorossa oli viiden teatterin yhteistuotanto Arvoituksellisia muunnelmia yhdessä Heikki Kinnusen kanssa.

– Olin näytellyt Sibeliusta aikaisemmin kahdessa eri jutussa. Taustatiedot olivat kondiksessa ja näytelmä oli hieno elämys. Miehiä ja ihmisiä oli sitten jo aivan toisenlainen juttu ja vahvisti kokemustani siitä, kuinka hienoa porukkaa Hämeenlinnan teatterin “raatajat” ovat. Siellä suhtaudutaan työhön vakavasti, mutta huumoria unohtamatta.

Oudossa roolissa

Kuluvana näytäntövuonna Heiskanen on nähty Hannu Huuskan aisaparina kapteeni Hastingsin roolissa Agatha Christie -dekkarissa Kahvi mustana.

– Hastings on tarkkailijatyyppi. Olen tottunut tekemään monologeja, joissa suu käy kuin Singerin poljin ja minun oli aluksi vaikea suhtautua rooliin. Kun sitten lopulta pääsin jyvälle, nautin siitä suunnattomasti, Heiskanen hykertelee.

Näyttelijä hyppäsi myös ohjaajan saappaisiin kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa näytelmässä Hiljaiset sillat.

– Intoa puhkuen rupesin siihenkin hommaan, koska mahdottoman tekeminen mahdolliseksi kiinnostaa aina. Kaikki meni lopulta oikein hienosti.

Putkan pahnoilla

Viime syksynä ilmestyneessä elämäkerrassaan Heiskanen kertoo avoimesti taiteilijaelämän nurjista puolista. Alkoholinhuuruinen elämä vei hänet kerran teatterista käsiraudoissa putkaan, esityksiä peruttiin juopottelun takia ja 1990-luvun lamavuosina Heiskanen näki kirjaimellisesti nälkää. Nykyään raitis näyttelijä ammentaa kokemastaan lavalla.

– Eletty elämä muokkaa ihmistä. Kun vaikeuksista on selvinnyt, pystyy katsomaan laajemmin. Monologeissa esitän usein kohtalon kolhimia kavereita ja monet asiat kumpuavat omasta elämästä, Heiskanen pohtii.

Esityksen palkinto

Heiskanen on näyttelijä, jonka tavaramerkkejä ovat vahva lavakarisma, läsnäolo ja intensiteetti.

– Olen näyttämöllä jonkinlaisessa tiedostavassa transsissa. Haluan yllättyä, hurmaantua ja juopua lavalla olemisesta, koska vanhemmiten olen tajunnut, kuinka ainutkertaisesta mahdollisuudesta on kyse. Varsinkin monologien jälkeen olen fyysisesti täysin poikki, mutta esityksen palkintona on totaalinen rauha.

Jatkosta Hämeenlinnassa Heiskasella ei ole mitään tietoa.

– Toivottavasti saan vielä näytellä täällä, mutta mitään puhetta ei ole ollut. Teatteri on nyt säästölinjalla ja toivotaan, että tilanteen parantamiseksi löydetään järkeviä ratkaisuja. On äärimmäisen tärkeätä, että tulevaisuuden suunnittelussa kuullaan herkällä korvalla henkilökuntaa.

Hämeenlinnan Teatteri etsii nyt uutta johtajaa. Kiinnostaisiko vakanssi?

– Oman itseni hyvin tuntien on parempi, että pysyttelen operatiivisella puolella.

Ilkka Heiskanen

Näyttelijä, syntynyt 1962 Haminassa.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kuusi tytärtä.

Valmistui Teatterikorkeakoulusta 1985, freelancerina vuodesta 1990.

Teatterivierailuja mm. Ryhmäteatterissa, TTT:ssä, Turun kaupunginteatterissa ja Hämeenlinnan teatterissa.

Yli 110 elokuva- ja televisioroolia.

Parhaan miessivuosan Jussi-palkinto vuonna 2011 elokuvasta Hiljaisuus.

Menoinfo