Terve maaperä, terveempi ihminen

Sirpa Pietikäinen

Maaperän rikkaudella on yhteys ruoan tuotantoon, ja sitä kautta myös ruoastamme löytyviin ravinteisiin ja mikro-organismeihin. Näillä taas on suora yhteys terveyteemme ja hyvinvointiimme. Olemme, mitä syömme ¬ – ja mitä syömme heijastaa, mitä maaperä on. Siksi meidän tulisi kantaa huolta maaperästä, jossa ruokamme kasvaa.

Maaperän tulee olla mikrobeineen elävää biomassaa, joka sitoo hiilidioksidia hiilinieluna, tai ns. kuollutta maaperää. Elävä maaperä sisältää bakteereita, sieniä, yksisoluisia ja viruksia, jotka ovat elintärkeitä ravinnekierrolle ja kasvien vedensaannille. Kuolleessa maaperässä nämä eliöt eivät selviä. Terve mikrobikanta mahdollistaa ravinteikkaiden kasvien kasvun. Kuitenkin jotkut kemikaaliset lannoitteet, sienitautien ja rikkakasvien torjunta-aineet ja raskas maanmuokkaus voivat heikentää maaperän mikrobikantaa ja näin ollen huonontaa sadon laatua.

Elävä maaperä on yhteydessä ilmastoon, lieventää kuivuutta ja tulvia, estää maaperän eroosiota ja suodattaa vettä. Nämä kaikki elävän maaperän tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat erittäin tärkeitä muuttuvassa ilmastossamme. Maaperän mikro-organisimit esimerkiksi sitovat enemmän hiiltä kuin kasvit ja ilmakehä yhteensä.

Elävän ja terveen maaperän kautta ihmiset saavat myös tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja, kuten rautaa, magnesiumia ja D-vitamiinia. Itse asiassa juuri maaperän mineraalipitoisuuksien laskun takia tuotettu ruoka sisältää vähemmän näitä elintärkeitä aineita, jolloin ihmiset joutuvat turvautumaan ravintolisiin. Eli kaikissa tapauksissa edes terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio ei takaa riittävää mineraalien ja vitamiinien saantia, jos viljelyyn käytetty maaperä on köyhää.

Jotta maaperä säilyy terveenä ja elävänä, on meidän tuettava luomu- ja vaihtoviljelyä. Monet torjunta-aineet tappavat haitallisten eliöiden lisäksi paljon tarpeellisia ja hyödyllisiä mikro-organismeja, aivan kuten antibiootit ihmisillä. Maaperän mikrobit ovat tärkeitä kasvustolle ja ilmastolle, mutta myös ihmisten terveydelle. Ne ovat yhtä tärkeitä kuin suolistomme mikrobit.

Suolistostamme löytyy yli 100 biljoonaa mikro-organismia, joista vain n. 5 % ovat meille haitallisia. Mikro-organismit auttavat ruoansulatuksessa, ja ovat vitamiini- ja ravinteidenlähde. Suolistobakteereilla onkin suora yhteys terveyteemme, vaikuttaen mm. ylipainoon, autoimmuunijärjestelmään, sydäntauteihin ja elinikäämme. Niillä on myös yhteys psyykkiseen hyvinvointiimme, vaikuttaen stressiin ja ahdistuneisuuteen. Mikro-organismit kommunikoivat aivojemme kanssa suoliston 100 miljoonan hermosolun kautta. Siitä syystä niitä onkin kutsuttu ihmisen toiseksi aivoksi.

Hyvistä suolistobakteereista, probiooteista, on syytä pitää huolta. Probioottikantaa voi myös tukea syömällä varsinkin hapatettuja ruokia, jogurttia ja hapankaalia, joissa ovat hyviä suolistobakteereja muistuttavia mikro-organismeja. Varsinkin antibioottikuurin aikana ja sen jälkeen kannattaa panostaa hyvien suolistobakteerien kasvattamiseen. Antibiootit tapansa mukaan eivät syrji vaan poistavat kuurin aikana taudinaiheuttajabakteerien lisäksi kaikki muutkin suolistossa elävät bakteerit.

Jotta voimme pitää huolta omasta hyvinvoinnistamme, on meidän huolehdittava ennen kaikkea maaperästämme, jossa ruokamme kasvaa. Maaperän hiilidioksidin sitomiskyky ja mikro-organismien merkitys tulisi ottaa huomioon myös tulevassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31