Jutut Hämeenlinna

Tili ja laki -palstalla asiaa perintöoikeudesta – Mihin perintöoikeus perustuu?

Perimysasioissa kannattaa ottaa huomioon, että yhteiskunta on olennaisesti muuttunut niistä ajoista kun perintökaari on tullut voimaan. Kuva: Future Image Oy
Perimysasioissa kannattaa ottaa huomioon, että yhteiskunta on olennaisesti muuttunut niistä ajoista kun perintökaari on tullut voimaan. Kuva: Future Image Oy

Perimyksestä, oikeudesta määrätä oman omaisuutensa kohtalosta kuolemansa jälkeen ja henkilöistä joilla on oikeus periä edesmenneen jäljelle jättämä omaisuus, säädetään laissa. Kyseinen laki on tällä hetkellä nimeltään perintökaari.

Miten laissa on kyetty ottamaan huomioon nykyajan vaatimukset?

Laki on tullut pääosin voimaan 1960-luvulla. Lakia on ilmeisesti valmisteltu jo 1930-luvulla. Yhteiskunta on olennaisesti muuttunut kummastakin vuosikymmenestä.

Parisuhteiden luonne ja kesto on muuttunut noista ajoista. Ihmisillä on myös aiempaa useampia parisuhteita ja lapsia eri parisuhteista. Kummallakin parisuhteen osapuolella voi olla lapsia aiemmasta suhteesta ja lisäksi voi olla yhteisiä lapsia. Tuollaisessa tilanteessa haluttaisiin useasti kohdella kaikkia lapsia perintöoikeuden osalta tasapuolisesti.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan anna meille välineitä joilla se voitaisiin perimystilanteessa varmuudella toteuttaa. Jos sen toteuttamisen varmentaminen on erityisen tärkeää, tulee se toteuttaa elinaikana tehtävillä ratkaisuilla.

Miten perimys lain nojalla menee?

Jos kuolleella henkilöllä on lapsia, perivät lapset kuolleelta jäljelle jääneen omaisuuden. Jos lapsia ei ole mutta henkilö oli naimisissa, perii aviopuoliso kuolleelta jäljelle jääneen omaisuuden.

Lesken kuoltua jaetaan jäljelle jäänyt omaisuus lähtökohtaisesti tasan kummankin sukuhaaran kesken. Jos lapsia tai aviopuolisoa ei ole, perivät kuolleen vanhemmat jäljelle jääneen omaisuuden.

Kuolleen vanhemman sijaan perijöiksi tulevat hänen muut lapsensa. Jos edellä yksilöityjä perijöitä ei ole, perivät kuolleen saavat kuolleen isovanhemmat perinnön. Laissa on vielä erinäisiä yksityiskohtia perijöistä.

Voiko laissa yksilöidystä perimyksestä poiketa?

Lapsilla on lähtökohtaisesti aina oikeus periä vanhempansa. Jos kuollut on tehnyt testamentin koko omaisuudestaan, on lapsella kuitenkin oikeus saada lakiosansa vainajan omaisuudesta. Sen määrä on puolet normaalista perintöosasta. Muut laissa yksilöidyt perijät on mahdollista syrjäyttää testamentilla.

Perimys muissa parisuhteissa?

Laki ei tunne avopuolison oikeutta periä kuollutta avopuolisoa. Avoliitossa elävän perintö menee lain nojalla hänen edellä yksilöidyille sukulaisilleen, ei toiselle avopuolisolle. Jos perinnön haluaa menevän toiselle avopuolisolle, on se mahdollista laatimalla testamentti avopuolison hyväksi. Testamentin laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa.

Asiasanat

Menoinfo