Jutut

Mielipide: Kansanedustaja Lulu Ranteen tietämys huolestuttaa

On huolestuttavaa, miten onneton tietämys kansanedustajalla ja kaupunginhallituksen jäsenellä Lulu Ranteella (ps.) on kaupungin ja koko Suomen kuntakentän tilanteesta. (HKu 13.5.)

Kuntien, ja myös Hämeenlinnan keskeinen ongelma on 2010-luvulla ollut tulopohjan rapautuminen. Valtionosuudet ja verotulot muodostavat yli 80 % kaupungin kaikista tuloista.

Verotulon tilitykset eivät ole käytännössä kasvaneet viiteen vuoteen lainkaan ja valtionosuudet ovat olleet jo lähes kymmenen vuotta suunnilleen samalla tasolla.

Kuvaavaa on, että Hämeenlinnaan vuoden 2012 jälkeen kohdistuneet valtionosuuden leikkaukset ovat selvästi yli 20 miljoonaa euroa per vuosi. Ne siis vastaavat lähes kahta tuloveroprosenttiyksikköä.

Vuonna 2010 kaupungin tuloveroprosentti oli 19, kun se viime vuonna oli 20,75.

Samaan aikaan valtio on koko ajan lisännyt vähennyksiä kunnallisverotuksessa, jonka johdosta kunnan tuloveroaste (veroaste, jonka perusteella bruttotuloista keskimäärin maksetaan kunnallisveroa) on noussut vain noin 0,6 %.

Vähennykset kunnallisverotuksessa ovat siis olleet myös yksi keskeinen syy veron korotuksille. Tällä hetkellä raja, jonka jälkeen aletaan kunnallisveroa maksaa, on yli 15 000 euron vuosiansioissa.

Mikäli kunnallisveroa ei olisi lainkaan korotettu 19,5 prosentista (2013), olisi tuloja kertynyt kumulatiivisesti vuosina 2014–2019 arviolta noin 103 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä niitä nyt on kertynyt. Mutta ei siis likikään sitä mitä on odotettu.

Kustannusten kasvu on myös yksi veron taustalla oleva realiteetti. Esimerkiksi lastensuojelun kustannukset ovat 2010-luvulla tuplaantuneet ja kasvua on ollut noin 10 miljoonaa euroa, mikä sekin vastaa lähes yhtä kunnallisveroprosentin tuottoa.

Muita 2010-luvulla merkittävästi kasvaneita yksittäisiä kustannuseriä ovat työttömyyden kustannusten kasvu (5 miljoonaa euroa vuositasolla), vammaispalveluiden kustannusten kasvu (5 miljoonaa euroa vuositasolla) ja väestön ikääntymisen seuraukset. Näihin on etsitty kiivaasti uusia ratkaisuja, ja työtä jatketaan.

Hämeenlinna on pyrkinyt systemaattisesti vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja kaiken kaikkiaan ilman vuoden 2019 erittäin heikkoa talousvuotta

Hämeenlinna on pystynyt 2010-luvulla kohtuullisesti taklaamaan edellä kuvattua toimintaympäristön merkittävää negatiivista kehitystä.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan kaupungin kiinnostavuus on selkeästi noussut, mikä konkreettisesti näkyy vahvana muuttoliikkeen kasvuna. Vuonna 2019 oltiin plussalla liki 400 ihmistä.

Tehdyt toimenpiteet ovat siis olleet oikeaan osuneita, mutta talouden kannalta edelleen riittämättömiä. Lapsiystävällinen Hämeenlinna on yksi iso yhteinen valinta, ja niitä tarvitaan lisää.

Lulu Ranteen lupaamilla palkkioiden nostamatta jättämisillä kuitataan ehkä yhden valituksen virkamiespalkka.

Se on kuitenkin totta, että olemme erittäin hankalassa taloudellisessa tilanteessa ja tie tästä parempaan on löydettävä. Se onnistuu vain yhdessä, toisiamme kunnioittaen, tekemistä muuttamalla, uusia valintoja tekemällä ja tulevaisuuteen investoimalla.

Sari Myllykangas, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)

Sari Rautio, kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.)

Hämeenlinna

Näkoislehti

27.5.2020

Menoinfo