Jutut

Uudet asiakkaat ovat etsinnässä

Hämeenlinna kuuluu niiden kaupunkien joukkoon, jossa järjestetään säännöllisesti kuukausimarkkinat–joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Säännöllisesti toistuvat markkinatapahtumat eivät ole itsestäänselvyys läheskään joka kaupungissa.

Hämeenlinnan torille ahtautuu keväästä syksyyn torikauppiaita tungokseen saakka. Markkina-alue laajenee usein myös kävelykatu Reskalle.

Toriasiakkaita liikkuu jokaisena markkinapäivänä runsaasti, mutta ostavia asiakkaita heistä on vähemmistö. Markkinoille tullaan tapaamaan toisiaan, seurustelemaan, ei niinkään ostoksille. Toukokuun markkinapäivän aikana Reskalla tepasteli 11 000 jalankulkijaa, normiarkena mittari nakuttaa parin kolmen tuhannen kävelijän lukemia.

– Kukaan ei tunnu keksivän sitä, mikä olisi nykypäivän vetonaula markkinoilla myytäväksi, kuukausimarkkinoiden järjestelyistä vastaavat Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen palvelupäällikkö Sari Hagemeier ja toriemäntä Jaana Jokisalo myöntävät.

Hittituotetta markkinaväelle on kyselty ympäri valtakunnan – kaikilla on mennyt tähän saakka kysymyksen kanssa sormi suuhun.

 

Paljon on markkinoilla muuttunut. Sujuvasanaiset Helppoheikit eivät enää huutele perään ja naurata markkinaväkeä; ”Vielä samaan kauppaan kolme pussia sitä ja kaksi tätä”. Legendaariset vanhemman sukupolven tuntemat Rukkas-Antit ovat kadonneet, sukupolvi myyjien puolella on vaihtunut.

Vuosikymmeniä sitten katsottiin hevosen suuhun kauppatavaran iän määrittämiseksi, tänä päivänä kaupataan vallattomasti vaatetavaraa, syötävää erilaisissa paukkauksissa sekä jonkin verran yksilöllisiä käsityötuotteita. Aivan viimevuosina markkinoiden vaatekauppaan ovat tulleet aktiivisiksi toimijoiksi kansalaiset, joiden syntyperä on jossakin muualla kuin Suomessa. Se näkyy myös tuotevalikoimissa.

– Vaate- ja erilaisten pikaruokatuotteiden myyjien osuus on kasvanut viimeisinä vuosina suhteessa kokonaisuuteen, Jaana Jokisalo sanoo.

Sitäkin on pohdittu, että voisivatko ns. kivijalkakaupan edustajat löytää sijaa markkinahumusta. Vastaus on kyllä ja ei.

Asian puolesta puhuu se, että kerralla tavoittaa valtavan määrän ihmisiä. Vastaan sanoo kuitenkin se, että harvassa yrityksessä on laittaa henkilökuntaa torikauppiaaksi kokonaiseksi päiväksi.

– Markkinapäivään voisi sitoa paljon enemmän ohjemaakin, mutta sitä ei ole juuri tarjolla, Sari Hagemeier miettii.

Hinnasta ei markkinapaikan hankkiminen ole kiinni, sillä Hämeenlinnan kuukausimarkkinoille paikan voi lunastaa 40 eurolla.

– Markkinapäivä näyttää myös sen, että torilla voi järjestää melkeinpä millaisia tapahtumia tahansa. Tänne sopii sekä esiteltävää että ihmisiä. Toria ei välttämättä osata edes nähdä nykypäivän kauppa- ja esittelypaikkana, Hagemeier huomauttaa.

 

Jos on sukupolvi vaihtunut tiskin takana, niin ostajan puolella toritiskiä ovat samat ihmiset kuin vuosikymmenen, kaksi, kolme tai jopa viisi vuosikymmentä sitten–nykyiset ikäihmiset. Heillä on aikaa tulla markkinoille – ihan niin kuin lapsuudesta saakka on totuttu.

Nyt on toisin. Aika ei ole markkinoille patsasteluun, näin ainakin itselle uskotellaan.

– Nykyvanhemmat eivät tule enää omien lastensa kanssa markkinoille, nuorille ei synny perinnettä, ei edes kosketusta markkinoihin, tervakoskelaiset Jaana ja Jarno Sirrilä toteavat. He ovat kiertäneet markkinoita pitkään ympäri valtakunnan. Kesäaikana myyntituotteina ovat omaleimaiset täyslihaburgerit, syyskaudella lähinnä koiratarvikkeet.

– Vanhempi väestö ei burgereita juuri osta, kauppaa teemme kesäaikana pääasiassa rockfestareilla, Jarno Sirrilä myöntää.

Kokemuksiinsa perustaen he sanovat, että ”wanhan ajan markkinatouhua löytyy enää Jyväskylästä pohjoiseen, etelämmässä ei sitä oikeaa markkinatunnelmaa ei enää koe”.

Sen huomaa jokainen markkinoilla kävijä, sillä markkinapaikalla ei ole äänekästä menoa ja meininkiä, enemmän supattelua pienessä piirissä.

 

Hämeenlinnalainen Jaana Huhtanen suunnittelee ja valmistaa ammatikseen erilaisia tekstiilituotteita. Markkinoille hän lähtee muutamia kertoja vuodessa.

– Markkinoilla kohtaa paljon ihmisiä. Kauppa käy oikeastaan aika hyvin, kylä tämä kannattaa, muun muassa neuleita, asusteita, liikelahjoja ja sisustustuotteita luonnontuotteista valmistava Huhtanen sanoo.

Mitenkään säännöllistä ei silti markkinoille hänen osaltaan kuitenkaan ole, vaan tilanteen mukaan.

– Käyn torikauppaa vain Helsingin kauppatorilla ja täällä Hämeenlinnassa.

 

Lammin Säästöpankin sijoituspäällikkö Anu Kerttula ja asiakasvastaava Anne Kiuru olivat toukokuun markkinoilla kertomassa kaikella kansalle Hämeenlinnan konttorin uudistumisesta.

– Täällä kohtaa kerralla paljon ihmisiä, mikä on äärimmäisen hyvä asia. Mutta ei esimerkiksi meidän alalla riitä resursseja osallistua säännöllisesti markkinapäiviin, Anu Kerttula toteaa.

– Markkinointikin on muuttunut erilaiseksi. Pankkiasiat ovat myös sellaisia, ettei niistä kovin syvällisesti pääse keskustelemaan ison väen paljouden keskellä.

 

Hämeenlinnan torilla vietetään erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia muutamia kertoja vuodessa. Jos sää vähänkin suosii, ykleisömenetys on taattu.

– Torin mahdollisuuksia yleisötilaisuuksien järjestämiseen ei ole välttämättä oivallettu. Keskellä kaupunkia iso vapaa alue mahdollistaa vaikka minkälaisen tapahtuman järjestämisen. Mielikuvitus on rajana, Hagemeier ja Jokisalo patistavat torille.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31