Jutut

Kolumni: Väestökadosta kasvu-uralle

Pirjo Alijärvi

Olemme tuskallisen tietoisia väestökehityksen karusta suunnasta Kanta-Hämeessä. Viimeisimmän väestökatsauksen (9/18) mukaan olemme menettäneet vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä lähes 1000 asukasta. Hätkähdyttävintä on, että luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden suhde heikkenee kohtuullisen voimakkaasti. Vuonna 2015 luonnollinen väestönlisäys oli -180 ja tämän vuoden ennuste on pakkasella noin 450 henkilöllä. Maakuntien välisen muuton osalta olemme miinuksella yli 660 asukkaan verran ja maahanmuutonkin osalta määrä on laskemaan päin.

 

Markkinoimme aluetta sillä, että olemme tunnin matkan päässä suurista kaupungeista. Tutkija Timo Aro totesi jo vuosi sitten, että Kanta-Hämeen osalta asiaa tulee tarkastella myös toisin päin – olemme jopa tunnin matkan päässä kaikkialta. Sijaintimme on ikään kuin tunnin kuplan sisällä ja siitä tulisi kyetä murtautumaan ulos.

 

Viikonvaihteessa Aro julkaisi twitterissä hätkähdyttävän kuvan kaupunkiseutujen väestöosuuksista kartogammina. Kuvaus seutukuntien absoluuttisesta väkiluvusta syyskuun lopun tilanteen mukaisesti antaa ajattelemisen aihetta kaikille, mutta erityisesti meille kantahämäläisille. Miten pystymme tarttumaan väestökehitykseen maakunnan kasvuun kääntämiseksi? Helsingin seutukunnan väestöosuus on 28,1% koko maasta, Tampereen 7,4%, Turun seutukunnan 6% ja Lahden 3,6%. Kaiken kaikkiaan 10 suurinta kaupunkiseutua muodostavat 62,5% koko väestöstä ja jos tarkasteluun lasketaan mukaan 20 suurinta kaupunkiseutua, edustaa väkiluku jo 76,7% koko maan väkiluvusta. Suurin osa ihan tässä ympärillä.

 

Kaikki alueen kunnat hakevat kuumeisesti reseptiä väestökehityksen muuttamiseen kasvun uralle. Merkittävä keino tähän on työpaikkojen lisääminen alueella. Kunnilla on monipuoliset avaimet hallussaan tämän perinteisen, mutta edelleen toimivan kasvun avaimen vahvistamiseen. Mainitsin kunnat monikossa tarkoituksella – kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyöstä niin elinkeinopolitiikan, asuntotuotannon kuin liikenteen kehittämisen suhteen, jotta käänne saadaan syntymään.

 

Odotukseni muun muassa tulevan Rastikangas-Moreenin suhteen ovat siis korkealla monessakin mielessä. Yhteisen alueen rakentaminen, tiivis projektityöskentely ja tavoitteiden asettaminen kuntarajat ylittävälle kokonaisuudelle on raikas ja tulevaisuuden kasvua ennustava tapa toimia. Yhteys ammattikorkeakouluun ja ammatillisiin oppilaitoksiin sekä alueen yrityksiin tiivistyvät varmasti hankkeen myötä ja antavat siten lisävauhtia kasvun toteutukselle.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31