Jutut

Valtiomiespyrkimyksiä ja uusia päärooleja

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö kävi Yhdysvalloissa varoittamassa kasakoiden tavoista.

Suomen herroilla on taktisia huolia, amerikkalaisten häipyminen omiin oloihinsa huolettaa Tasavallan Presidenttiä, lopun alku Pääministeriä, jatkuva kapina valtiovarainministeriä ja käryäminen soteväyrystelystä oppositiojohtajaa.

 

1 AMERIKKA ÄLÄ JÄTÄ. Sauli Niinistö kävi Yhdysvalloissa puhumassa ensin New Yorkissa koko maailmalle yhteistyöstä ja sitten tarkemmin Washingtonissa Brookings-instituutissa amerikkalaiselle asiantuntevalla arvoyleisölle. Tasavallan Presidentti puhui asevoimansa amerikkalaisuuteen natoyhteensopivasti liittäneen Suomi-isäntävaltion puolesta ja varoitti amerikkalaisia vetäytymästä kansainvälisyydestä: jos Yhdysvallat vetäytyy kuoreensa, muut maat yrittävät täyttää sen jättämän tilan.

”Kiina ja Venäjä pyrkivät molemmat kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueellamme. Venäjä on tehnyt sitä aggressiivisesti, esitellyt sotilaallista voimaansa ja käyttänytkin sitä.”

”Peking ja Moskova ovat taatusti panneet merkille säröt transatlanttisessa liitossa. Tukevamman jalansijan antaminen Yhdysvaltain päävastustajille Euroopan maaperällä ei voi olla maan intresseissä.”

Helsingin Sanomat kertoi, että puheensa jälkeen Niinistö vastasi amerikkalaissotilaan kysymykseen miten Venäjän kanssa tulee toimia.

”Venäjän kanssa pitää olla suora ja päättäväinen. Meillä on vanha suomalainen viisaus: kasakka vie kaiken, mikä lähtee irti. Pitää siis panna asiat kuntoon, eikä jättää mitään, mikä lähtee irti.”

Niinkuin Turun saaristossa.

Tuli mieleen puolustusministeri Häkämies 10 vuotta sitten samalla foorumilla; ”Venäjä, Venäjä, Venäjä.”

 

2 KANNATUS ÄLÄ JÄTÄ. Pääministeri oli televisiokeskustelussa kolmen muun suurimman puolueen kanssa. Juha Sipilä yrittää pelastaa nahkansa korostamalla hallituksen hyviä töitä ja saavutuksia. Hän kehuu hallituksen saaneen aikaan 120 000 uutta työpaikkaa kun Kataisen-Stubbin aikana niitä menetettiin 100 000.

Hallitusohjelman tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta toteutuu, mutta silti Suomen työttömyysaste on Euroopan korkeimpia. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu luku on 7,5 prosenttia. Se on Euroopan häntäpäässä, esimerkiksi muut Pohjoismaat työllistävät kansalaisiaan paljon paremmin kuin Suomi.

Suomen työllisyystilanne on edelleen vaikea pitkäaikaistyöttömyyden ja toisaalta pätevän työvoiman saatavuuden suhteen. Työ ja taito kohtaavat huonosti maailman parhaimmin koulutettujen maassa.

Vielä paljon huolestuttavampaa on, ettei ”porvarihallitus” ole saanut pysyvää talousrakenneuudistusta aikaan, vaikka se kylvää verohelpotuksia ja yritystukia kestävyysvajeen verran yrityksille.

Vaikka nousukausi on päällä, eivät investoinnit lisäänny toivottavalla tavalla.

Teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit jatkavat edelleen, päätellen EK:n 2017 syksyn ennakkotiedustelusta; supistumista. Kun suomalaiset teollisuusyritykset käyttivät vuonna 2015 tutkimukseen ja kehitykseen Suomessa 2,9 miljardia euroa, se laski 2017 vain 2,3 miljardiin.

Investointiaste eli teollisuuden kiinteiden investointien suhde jalostusarvoon 2015 alle 12 prosenttia. Taso oli yksi Länsi-Euroopan vertailumaiden matalimpia. Suomen teollisuuden T&K-panostukset ovat laskeneet Euroopan kärjestä lähelle keskitasoa. Teollisuuden kokonaisinvestointien arvioidaan olevan tänä vuonna noin 7,1 miljardia euroa. Viime vuoteen verrattuna laskua olisi noin 8 prosenttia.

Suomen tutkimus- ja kehitysmenot ovat laskeneet 2010-luvulla seitsemästä kuuteen miljardiin, joka on prosentti bruttokansantuotteesta. Yksityisen rahoituksen lasku on ollut 16 prosentin luokkaa ja julkisen 13 prosenttia.

Julkisella puolella Suomen Akatemia ja yliopistot ovat saaneet hiukan enemmän rahoitusta kuin aiemmin. Sensijaan Tekes (-51 %) ja valtion tutkimuslaitokset (-34.2 %) ovat menettäneet 413 miljoonaa valtion budjeteissa vuodesta 2010.

T&K panokset laskivat 2010–2017 valtion budjeteissa kaikkiaan 12 prosentilla.

Pääministeri saa tätä selvitellä myöhemmin historian edessä yhdessä Petteri Orpon kanssa.

Sipilällä on takanaan jo valmis imagon kohotussuunnitelma; lempeä ja aikaansaapa maan isäntä, jota syyttä moititaan.

 

3 ASEVELJET HAKEVAT TOSIAAN. Sosialidemokraatit ovat meikanneet onnettoman Antti Rinteen uuteen aloitteentekijän ja hymyilevän, ”Petterin” kanssa kaksinkeskusteluun yli keskustan sanailevaan rooliin. ”Antti” on uudelleen esiintymiskoulutettuna pirteä kuin Pinocchio ja uskottavuudeltaan kuin Sakari Topelius.

Valtiomies Rinteen kuosi selviää kuitenkin kun tulee puheeksi lakkoase, johon demarien työväenosasto on tarttunut vaaleihin vaikuttaakseen – ei toki syyttä. Antti Rinne puolusti pitkään ja hartaasti puoluetoverinsa Krista Kiurun etanointia sotevaliokunnassa, enää ei voi olla epäselvää kenen asialla ja missä tarkoituksessa Krista Kiuru jarruttaa puhumalla kuin Paavo Väyrynen EU kansanäänestyksen alla 1994 eduskunnassa. Tässä Rinne kaatuu vielä damokleen miekkaan, ennustan.

Rinne kosiskeli ja oppimestaroi kokoomuksen Petteri Orpoa, joka oli yhtä vaisua hymyä niin keskustan kuin ennen muuta demarien suuntaan. Orpo olo on nyt vähemmän toivoa pääministerin paikasta ja enemmän huolta jatkuvista kapinoista omassa puolueessa, mikä jatkuu yhä vain ja laajentuu. Hjallis kerää porukoita niin, ettei liikkuvia äänestäjiä kokoomukselle enää jää. Siksi on tärkeää edes päästä hallitukseen.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31