Jutut

Kolumni: Vastustuskykyä ja matkatuliaisia

Sirpa Pietikäinen

Pimeimmän kaamoksen aikaan monen mieli kaipaa etelän aurinkoon. Ennen matkaa on hoidettava tärkeät asiat; sovittava lemmikeille hoitopaikat, naapurin kanssa lumen luonti ja postilaatikon tyhjennys, hankittava tarvittavat rokotukset ja sairauden varalle matka-apteekki. Lomafiilikseen voi virittäytyä jo kotisohvalla tutustumalla kohteeseen ja paikalliseen elämään matkaoppaita lueskelemalla.

 

Oppaissa kerrotaan, onko hanavesi juomakelpoista, mitä ruokia kannattaa vältellä: jäätelö, majoneesi ja kypsentämättömät kasvikset ovat usein listalla. Koska matkakohteen bakteerikanta on erilainen kuin kotimaassa, vatsatauti saattaa tarttua herkästi. Matkailun lisääntyessä myös infektiot lisääntyvät ja leviävät matkailijoiden mukana käytännössä koko maapallon alueelle.

 

Hyvä vastustuskyky estää turistiripuliinkin sairastumista, ja pidemmällä tähtäimellä vastustuskyvyn parantaminen on paras matkavakuutus tartuntatautien varalle. Moni pakkaa kaukomatkalle maitohappobakteereja ja ripulilääkkeitä. Maitohappobakteereiden hyvistä vaikutuksista on jatkuvasti enemmän näyttöä paitsi vatsallemme, myös laajemmin hyvinvoinnillemme. Maitohappobakteereja on luonnossa, elävässä ruoassa ja suolistossamme, tuhansia erilaisia. Niitä on vaikea tiivistää yhteen pilleriin ja hyvien maitohappobakteerien saaminen ruoasta on tavoiteltavampaa, kuin purkin mukaan pakkaaminen ulkomaanmatkalle, vaikka ne tietysti kannattaakin ottaa mukaan.

 

Tristiripulin hoidossa päädytään liian usein antibiootteihin, sillä niiden turha käyttö lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen muodostumista ja leviämistä. Mikrobilääkeresistenssin leviämiseen vaikuttavat ennen kaikkea kesken jätetyt lääkekuurit ja antibioottien käyttö eläinten ruuassa ja hoidossa.

 

EU:n ulkopuolella antibiootteja lisätään rehuun rutiininomaisesti edistämään tuotantoeläinten kasvua. Se kiellettiin EU:ssa vuonna 2006. Vastustuskykyiset bakteerit voivat siirtyä ihmisiin vedestä, eläimistä ja eläinperäisistä ruokatuotteista.  Suomi on muiden pohjoismaiden kanssa edistyksellisesti peräänkuuluttanut antibioottien vastuullista käyttöä eläinlääkinnässä. Suomessa antibiootteja saa vain eläinlääkärin määräyksestä, eikä niitä saa käyttää ennaltaehkäisevästi tai pitkäaikaisesti, kuten monessa muussa EU-massa edelleen tehdään.

 

Antibiooteille resistentit superbakteerit ovat kasvava ongelma. Sellaisen saattaa huonolla tuurilla saada ja tuoda kotiin ei-toivottuna tuliaisena.  Laajasti lääkkeille vastustuskykyisiin bakteereihin kuolee Euroopassa vuosittain yli 25 000 ihmistä ja määrän on ennustettu nousevan maailmanlaajuisesti 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Antibiootit ovat olleet yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä, ja niiden tehokas käyttö tulevaisuudessa on turvattava. Euroopan Yksi terveys -malli on tärkeä askel kokonaisvaltaisen strategian kehittämiseksi. Strategiassa pyritään huomioimaan ihmisten ja eläinten sairauksien sekä ympäristön kytkös toisiinsa.

 

Yritetään välttää ei-toivotut matkatuliaiset. Matka-apteekkia pakatessa kannattaa perehtyä hoitosuosituksiin. Ja tietenkin tarkkailla mitä syö, matkalla ja jo sitä ennen.

Artikkeleita

marraskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« loka    
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930