Jutut

Venäjä kiristää otettaan

Timo Kaunisto

Suomi oli heinäkuussa hetken polttopisteessä presidenttien Trump ja Putin tavatessa Helsingissä. Kuuma päivä ei tuonut välittömästi suuria uutisia, mutta tapahtumat vahvistivat Venäjän nousua uusiin vaikuttaja-asemiin. Monet asiantuntijat ja toimittajat arvioivat Putinin vievän Trumpia narussa kuin Holttinen Sanni-vasikkaa Pirttikosken kesäteatterin lauteilla.

Trumpin tappioksi heikko osaaminen ei ole vielä kotimaassa kääntynyt. Häntä kannattaa yhä melkein puolet väestöstä, vaikka keskeiset vaaliavustajat ja perheenjäsenet ovat syytteessä vaalivehkeilystä. Kumppanina trumppilaisilla häärivät – kas kummaa – venäläiset agentit. Heillä oli yllättäen tarjota törkyä ja sähköposteja vastaehdokas Hillary Clintonilta. Nykyisen presidentin väki vaikuttaa tarttuneen aktiivisesti syöttiin.

Euroopan kannalta on pelottavaa, että presidentti Trump näyttää kääntäneen selkänsä vanhoille liittolaisilleen lännessä. Häntä tuntuu kiehtovan enemmän yhteisrintama venäläisten kanssa. Sen kohteeksi määrittyy epämääräinen islamilais-terroristinen salaliitto.

Suomen kannalta tilanne on huolestuttava. Lähdemme siitä, että hoidamme hyvät kahdenväliset suhteet Venäjän kanssa ja vastaamme itse omasta puolustuksestamme. Osana Euroopan Unionia olemme kuitenkin etupiirissä ottamassa vastaan Putinin toimia hajottaa yhteisön voimaa. Ei varmasti ollut sattumaa sekään, että Venäjän puolustusministeri kovin uhkauksin otti tulilinjalleen myös vankistuneen yhteistyömme ruotsalaisten kanssa.

Vielä ei olla lähelläkään henkilökohtaista perunakellariin vetäytymistä mutta kovat puheet eivät ole ainoa vaikuttamiskeino. Venäjä on aktiivinen myös perinteisen demokratian harmaalla alueella. Se tukee Euroopan Unionin sisäisiä hajotusvoimia taloudellisesti ja ilmeisesti myös kybersodan keinoin. Meilläkin monen innokkaasti jakama MV-nettilehti vaikuttaa kiertyvän tähän verkostoon. Jokainen facebookissa jaettu valeuutinen toimii siis Putinin pussiin.

Huolestuttavaa on, että Euroopan populistipuolueet tiivistävät yhteistyötään halvaannuttaakseen eurooppalaisen päätöksenteon ja yhteistyön. Puolueiden apuna häärii jo Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon. Jäljet johtavat myös Moskovaan, sillä esimerkiksi Ranskan oikeistopopulistit tunnustavat saavansa rahoitusta venäläispankeilta. Myös Italian uusi populistipääministeri on esiintynyt Putinin äänitorvena vaatimalla Venäjä-pakotteiden poistamista.

Tuntematonta Sotilasta mukaellen, ”nää meirän nilkit painaa taas perässä”. Perussuomalaisten Jussi Halla-Aho on jo intoa piukassa muodostamassa eurooppalaisten pamputtajapuolueiden rintamaa. Maahanmuutto on hänen mukaansa Suomen suurin – ja varmaan ainoakin – ongelma. Siinä sivussa hän tulee antaneeksi vahvaa tukea Suomen itärajan toisen osapuolen pyrkimyksille horjuttaa länsimaita ja niiden arvoja.

Katkeroituneiden ja kokemattomien on helppo tarttua perussuomalaisten nykyiseen retoriikkaan. Silti suomalaisten suurta enemmistöä äärilaidat eivät ole koskaan houkutelleet. Oikeistorynnistys oli suurimmillaan 1920-luvulla, mutta samaan aikaan maata hallitsi mm. sosialidemokraattien vähemmistöhallitus. SKDL otti maanvyöryvoiton sotien jälkeen mutta Tsekkoslovakian tielle meitä ei saatu painostamallakaan.

Vaalit ovat tulossa ensi keväänä. Ne ovat nähtävästi myös sotaa ulkoista vaikuttamista vastaan.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31