Jutut

Vertaisryhmä auttaa jaksamaan

Avio- tai avopuolisen kuolema on aina kova paikka. Murhe ja loputon kaipaus täyttävät elämän. Leski suree useimmiten yksin. Surusta toipuminen vaatii aikaa. ”Takaisin elämään” pääseminen on hyvin yksilöllistä.

– Aika parantaa, mutta hitaasti. Toipuminen vie yleensä enemmän aikaa kuin ihmiset luulevat, hämeenlinnalainen Hannamari Magee sanoo. Hän jäi leskeksi reilu vuosi sitten. Perheeseen kuuluu myös poika, joka oli isänsä kuoleman aikaan vasta reilun vuoden ikäinen.

– Hän ei tule muistamaan isäänsä, Hannamari Magee sanoo.

Hän toimii valtakunnallisessa Suomen nuoret lesket yhdistyksessä, jonka toiminnan lähtökohtana on tarjota vertaistukea leskeksi jääneille puolisoille sekä lapsille. Yhdistyksen tärkeimmät toimintamuodot ovat vertaistukiryhmät, vertaistukiviikonloput, verkkoyhteisö, vertaistukipuhelin ja vaikuttamistoiminta.

Hämeenlinnan ryhmässä on mukana myös Sirpa Nurminen, joka löysi vertaisryhmän pari vuotta sitten. Hän jäi leskeksi yhdeksän vuotta sitten. Perheeseen kuuluu neljä lasta, jotka olivat isän kuoleman aikaan joko aikuis- tai murrosikäisiä.

– Yksin jääminen oli äärettömän rankkaa. Vertaisryhmästä olen saanut nyt paljon tukea. Uskallan suositella kaikille leskeksi jääneille vertaisryhmään hakeutumista, Nurminen toteaa kokemuksiinsa viitaten.

– Leskeksi jääneen ja ympäristön suhde on jokaisella erilainen. Minä sain paljon apua lähipiiristäni, esimerkiksi naapurit laittoivat meille koko porukalle ruokaa viikon ajan mieheni kuoltua. Keskusteluapua olisin saanut vaikka kuinka paljon, mutta en silloin pystynyt puhumaan asiasta, Sirpa Nurminen selvittää.

Molemmat naiset ovat sitä mieltä, että vertaisryhmään kannattaa hakeutua mahdollisimman pikaisesti puolison menettämisen jälkeen.

Surun lisäksi leski joutuu etsimään oman paikkansa elämässä; kuka minä olen, miksi minä olen ja missä minä olen, kun olen leski enkä enää vaimo tai avopuoliso.

– Koko yhteinen tulevaisuus vietiin pois ja se pitää yksin muokata omanlaisekseen, Nurminen tiivistää. 

Vertaisryhmän kokemusten perusteella suurinta yksinäisyyttä kokevat pienen lapsen kanssa yksin jäävät äidit.

Vertaisryhmiin hakeutuvat pääsääntöisesti naiset, vaikka miehiä jää aivan samalla tavalle leskeksi. Tosin tilastollisesti suomalaismiehet kuolevat useammin nuorena kuin naiset.

Henkisen myllerryksen ohella moni kärsii suoranasia fyysisiä oireita – oksentelua, pahoinvointia, päänsärkyä, unettomuutta, masennusta.

”Tarttuva tauti”

Magee ja Nurminen sanovat ympäröivän yhteiskunnan suhtautuvan leskeksi jääneeseen hautajaisiin asti ”kyllä me kaikessa autamme” -ajatuksella, mutta sen jälkeen sureva puoliso jää useimmiten täysin yksin.

– Tosiasiassa lesken elämä alkaa juuri hautajaisista, mutta silloin on monelta jo kadonnut ihmistä kannatteleva tuki. Joskus tuntui kuin kantaisi tarttuvaa tautia, sen verran vaikeaa ihmisten oli lähetystä, kaksikko sanoo.

Naiskaksikko painottaa, ettei leskelle tarvitse ”järjestää mitään erityistä hössötystä, läsnäolo on kaikkein tärkeintä”.

– Vertaistukiryhmässä kaikki tietävät, millaisessa tunneryöpyssä ja surussa leskeksi jääneet elävät. Sen vuoksi asioita osataan käsitellä ja niistä keskustella oikealla tavalla.

Puolison menestyksen jälkeen monet hakevat apua myös ammattiauttajilta.

– He osaavat antaa selviytymisohjeita, mutta vertaisryhmässä saa vielä enemmän konkreettista tukea, Magee sanoo omien kokemustensa perustella.

Yhdityksen toiminnassa otetaan myös lapset huomioon.

– Facebookissa on suljettu keskusteluryhmä, joka on leskien itsenäisesti ylläpitämä. Yhdistykseltä saa myös vertaispuhelintukea. Keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia, Sirpa Nurminen painottaa.

Nuoret lesket

Suomen nuoret lesket on työikäisten leskien vertaistukiyhdistys, joka on perustettu vuonna 2009. Yhdistys järjestää vertaistukitoimintaa leskille ja heidän lapsilleen ja antaa neuvontaa ja ohjausta leskeyteen liittyvien asioiden hoidossa.

Hämeenlinnan vertaistukiryhmä kokoontuu sunnuntaisin kahden viikon välein keskusseurakuntatalossa.

Suomen nuoret lesket pyrkii vaikuttamaan myös leskien ja leskiperheiden oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan liittyviin epäkohtiin. Yhdistys myös kouluttaa ja toimii kokemusasiantuntijana leskeyteen liittyvissä asioissa.

Toiminta on uskonnollisesti, aatteellisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Toiminta on tasa-arvoista avoliitosta ja avioliitosta leskeytyneiden sekä lapsellisten ja lapsettomien leskien kesken.

Lisätietoja: www.nuoretlesket.fi ja vertaistoiminnan koordinaattori Sari Rappi-Lindholm, p. 044 056 5542.

Tavattavissa parhaiten ti-pe 9-16.

Katso päiväkohtaisia uutisia

tammikuu 2019
ma ti ke to pe la su
« joulu    
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031