Jutut

Vesillä apu on ihan lähellä

Hämeenlinnan Järvipelastajien vene on kesällä koko ajan lähtövalmiudessa Virvelin laiturissa. Partio säntää apuun viimeistään puolen tunnin päästä siitä, kun vesiltä on tullut tieto pulaan joutuneesta veneestä. Tänä kesänä tehtäviä on ollut jo kymmenkunta.

– Valmiudessa olemme olleet toukokuun alusta lähtien, ja kesä alkoi yllättävän vauhdikkaasti. Kiireellisiä tehtäviä on ollut tähän mennessä neljä, mutta ihmisiä ei onneksi ole joutunut veden varaan, operatiivisesta toiminnasta vastaava Jouni Pitkonen kertoo.

Keskimäärin kesän aikana Hämeenlinnan Järvipelastajille tulee 30–40 tehtävää. Yleisin syy avuntarpeeseen on veneen tekninen vika tai akkujen tyhjentyminen,

 

Pelastus- ja avustuskeikkojen lisäksi venekunta ajaa viikonloppuisin partio- ja koulutusajoja, joiden aikana opitaan ja opetellaan uusia juttuja ja harjoitellaan vanhoja. Suunta vaihtelee vuoroin pohjoisen ja etelän välillä. Keskiviikkoiltaisin porukka kokoontuu Virveliin viikkoharjoituksiin.

– Virvelistä tavoitettavuusaika on kohtuu hyvä molempiin suuntiin, Vanajanselälle ja Kernaalanjärvelle. Partioajossa olemme lähellä asiakaskuntaa, ja reagointiaikamme on silloin välitön. Jos lähtisimme kotoa, aikaa kuluisi 15–20 minuuttia, ennen kuin päästään irti laiturista, Pitkonen sanoo.

Kun hälytyssireeni ja sinivilkut ovat päällä, veneellä saa ajaa lujempaa kuin nopeusrajoitukset sallisivat.

 

Kesäkuun toisena sunnuntaina pelastusvene lähti Virvelistä kohti Sääksmäkeä partio- ja opetusreissulle. Puikoissa istui hattulalainen Antti Haikka ja hänen vieressään Jouni Pitkonen, joka myös asuu Hattulassa. Mukana olivat lisäksi hämeenlinnalaiset Marko Ahola ja harjoittelija Antti Penttinen. Miehitys on samansuuruinen viikonlopun päivystyksissä.

Mutta mikä saa miehet lähtemään kerta toisensa jälkeen tuntikausiksi vesille ajelemaan?

– Kyllä se on se halu auttaa ihmisiä. Samalla pääsee veneilemään hyvää porukkaan ja oppimaan uutta, Pitkonen ja Haikka sanovat.

Pitkonen on toiminut järvipelastajissa kuusi vuotta, Haikka on mukana kolmatta kesää.

– Viihdyn vesillä muutenkin. Myös merillä tulee käytyä ja isoilla järvillä. Suomen ja Ruotsin vesistöt ovat tulleet tutuiksi. Pikkupoikana kalastelin kaupungin rannassa niin, että sen kaikki kivet tulivat tutuiksi, Haikka kertoo.

– Itse löysin tämän harrastuksen, kun lasten kanssa olimme järvellä pienellä veneellä ja mietin, mitä tekisin, jos siihen tulisi vika, Pitkonen muistelee.

 

Kiireisin aika järvipelastajilla on nyt juuri edessä, sillä juhannuksesta lähtien avunpyynnöt lisääntyvät. Syksylläkin apua saa, sillä vene on valmiudessa ainakin lokakuun loppuun asti.

Tänä kesänä miehistön on tarkoituksena kokeilla pelastustöissä myös vesijettiä, koska sillä pääsee venettä nopeammin mataliinkin paikkoihin

– Jos vesillä tulee ongelmia, apua kannattaa soittaa heti, ennen kuin tilanne pahenee. Ongelma saattaa selvitä puhelimessakin, tai ainakin olemme sitten paremmin valmiina lähtöön. Ja omaan puhelimeen kannattaa ottaa Suomi 112 -paikannussovellus, Haikka neuvoo.

Järvipelastajien mukaan veneily onnistuu hyvin, kun pukee pelastusliivit päälle, noudattaa hyviä merimiestapoja ja ottaa muut vesillä liikkujat, ranta-asukkaat sekä luonnon ja eläimet huomioon.

 

Oman miehistönsä Hämeenlinnan Järvipelastajat kouluttaa itse Suomen Meripelastusseuran ohjeiden mukaan. Koulutus sisältää navigointia, ensiapua, venetekniikkaa, palontorjuntaa ja viestiliikennettä. Lisäksi yhdistyksellä on neljä pelastuslaitoksen kouluttamaa pintapelastajaa, jotka voivat mennä kahden metrin syvyyteen. Sukelluslaitteita heillä ei ole käytössä.

Veneiden käyttökustannuksista yhdistys vastaa itse, mutta Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta tulee sovitusti noin kolmasosa budjetista. Osa rahasta saadaan jäsenmaksuista, jotka ovat 25 euroa vuodessa. Myös omaisuuden pelastamisesta laskutetaan avun saajilta sisäministeriön laatiman hinnaston mukaan. Esimerkiksi veneen hinaus maksaa 140 euroa tunnilta. Ihmiset autetaan aina turvaan ilmaiseksi.

– Juuri joku sanoi, että me pääsemme kovalla palkalla ajelemaan veneellä ympäriinsä. Teemme tätä kuitenkin täysin korvauksetta vapaaehtoisina, Pitkonen naurahtaa.

 

Kuten moni muukin yhdistys, Hämeenlinnan Järvipelastajat kaipaavat lisää ihmisiä toimintaansa.

Elokuun lopulla se järjestää infotilaisuuden ja tulokaskurssin uusille harrastajille. Osallistujille 20–24 tunnin koulutus on maksuton. Paikka ja aika tarkentuvat myöhemmin, ja lisätietoa saa muun muassa yhdistyksen Facebook-sivuilta heinäkuussa.

– Tulokkailta vaaditaan auttamisen halua, sitoutuneisuutta ja kohtuullista kuntoa. Ja hyvä uimataito on ihan ehdoton, Pitkonen ja Haikka sanovat.Varsinaista nuoriso-osastoa järvipelastajille ei ole, mutta 16 vuotta täyttänyt voidaan ottaa mukaan harjoittelijaksi. Päivystystehtävää pääsee hoitamaan 18-vuotiaana. Harjoittelijalla kestää noin vuoden yltää kansimieheksi.

Asiasanat

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31