Jutut

Ville Korhonen on huippupurjehtija

Syntymä- ja asuinpaikka sisämaan ”kuivalla kankaalla” ei ole este nousta maailman kärkipurjehtijoiden joukkoon. Sen on osoittanut hattulalainen Ville Korhonen, 17. Hän on jälleen Suomen edustaja heinäkuussa purjehduksen MM-kisoissa USA:n Teksasissa.

Ville on kippari, gastina toimii vuotta vanhempi helsinkiläinen Robin Berner. Kaksikon luokka on 29er, joka on nuorille tarkoitettu veneluokka.

– Voittamaan sinne lähdetään, Ville sanoo ilman minkäänlaista uhoa. Nuorella miehellä on aikaisemmilta kilpailukausilta tukena sellainen menestys, että maailmanmestaruuden voi asettaa realistiseksi tavoitteeksi. Viime vuoden MM-kisoissa tämän luokan MM-kisoissa kaksikko sijoittui viidenneksi.

Suomen MM-karsinnoissa oli 14 lähtöä, joista Ville taktikoi 12 voittoa. Kotimaista ylivoimaa.

MM-kisojen lisäksi Villen kipparoima venekunta osallistuu tulevana kesänä muun muassa EM-kisoihin ja EuroCupiin.

 

Ville Korhosen purjehdusura lähti käyntiin Janakkalan Kernaalanjärveltä, perheen kesämökiltä. Isä Ilkka Korhonen vei pojan ensimmäisen kerran purjeveneeseen jo neljän kuukauden ikäisenä, mutta aivan silloin Ville ei vielä itse purjehtinut.

– Ville aloitti kyllä jo aivan pikkupoikana, kuuden ikäisenä oli mukana jo ensimmäisissä optimistijollien kisoissa, serkkunsa kautta purjehdusmaailmaan tutustunut Ilkka Korhonen selvittää. Isän ja koko perheen tuki on ollut urheilun kannalta elintärkeää koko purjehdusuran läpi.

Kilpailuhenkisyys vei Villeä mukanaan jo vaahtosammuttimen kokoisena. Seuraava askel oli asiantuntijavalmennuksen hakeminen Lahdesta, kun isän opastus ei tuntunut enää riittävän. Ville edustaa edelleen Lahden Pursiseuraa.

– Minä halusin, että poika saa kunnon valmennusta, kun kilpailuhaluja riitti, isä selvittää. Nyt perheen tehtävänä on kuljettaa nuorta miestä kolme kertaa viikossa Helsinkiin, sillä purjehdusharjoittelu tapahtuu aina merellä.

 

Purjehtijan näkökulmasta meri on aina paikasta riippuen ominaisuuksiltaan erilainen. Helsingin edustalla purjeisiin puhaltavat erilaiset puhurit kuin Teksasissa.

– Tuulen lisäksi aallokon korkeus ja merivirrat poikkeavat joka kerta toisistaan. Valmentajan vinkit ja omat oivallukset ovat tärkeitä elementtejä menestyksen kannalta, Ville selvittää.

Teksasissa purjehtivat saavat tutustua kilpailuolosuhteisiin vain kahden päivän ajan, sen jälkeen alkavat kisastartit.

– Vielä ei ole kovin paljon ennakkotietoa, mutta kyllä sitä saadaan ennen matkalle lähtöä.

 

Purjehdus on ekologin harrastus. Tuuli vie, kippari ohjaa ja haistelee tulevia tuulia. Vaikka laji on huippu-urheilun menestysmittareilla Suomen kärkilajeja, ilman omia taloudellisia satsauksia ei huipulle pääse. Sponsoreidenkin hankkiminen on lajien keskinäisessä kilpailussa hankalaa.

– Kyllä tähän rahat saa menemään. Liittokaan ei tue kovin runsaskätisesti, sillä matkakustannuksiin joutuu myös panostamaan, isä ja poika kertovat.

Juuri kuljetuksista, harjoituksiin ja kisamatkoille, syntyvät suurimmat kustannukset.

 

Nuorempana Ville harrasti purjehduksen rinnalla laskettelua, myös kilpaillen. Purjehdus vei lajivalinnassa lopulta voiton, vaikka rinteessä Ville käy talvisaikaan vieläkin.

– Laskettelusta oppi ainakin nopean päätöksenteon, sitä tarvitaan myös kipparoinnissa.

Taktinen pelisilmä on Ville Korhosen mukaan kilpapurjehduksessa erittäin tärkeää, sillä merellä täytyy osata ottaa huomioon myös kilpakumppaneiden ratkaisut.

– Taktiikassa valmentajalla on iso rooli, sillä hän osaa neuvoa eri tilanteita varten. Tietysti hän ohjaa myös purjehduksen yksityiskohdissa, Ville kertoo.

Hänen valmentajanaan on maajoukkuevalmentaja, uusiseelantilainen Sam Mckenzie.

– Todella hyvä tyyppi, mutta aksentti on erikoinen, Ville naurahtaa englantia murteella puhuvasta valmentajastaan.

Asiasanat

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31