Jutut Vuohiniemi

Vuohiniemen rukoushuoneessa on jälleen uutta elämää

Markku Kuivalahti on kotoisin aivan Vuohiniemen rukoushuoneen naapurista.
Vuohiniemen rukoushuoneen omistaa nykyisin Renkajärven suojeluyhdistys.

Renkajärven rantamailla kulkevalta Vuohiniementieltä erkanee Puolivälintie, jonka alkupäässä seisoo rukoushuone lähellä järveä.

Yli 80-vuotias rakennus on edelleen kylän sydän, sillä Renkajärven suojeluyhdistys on ottanut sen huomaansa. Talossa pidetään jumalanpalveluksia, konsertteja sekä yksityisiä juhlia ja kokouksia.

– Suojeluyhdistys päätti ostaa rukoushuoneen Suomen luterilaiselta evankeliumiyhdistykseltä neljä vuotta sitten, kun Hattulan seurakunnassa ei ollut kiinnostusta sen omistamiseen, suojeluyhdistyksen sihteeri Markku Kuivalahti kertoo.

 

Kuivalahti on kotoisin maatalosta aivan rukoushuoneen naapurista. Nykyisin hän viettää vapaa-aikojaan läheisellä kesämökillä. Vakituisia asukkaita kylällä onkin enää kymmenkunta.

Aikoinaan Kuivalahden Hugo-vaari työskenteli maanviljelyksen ohella kylän poliisina, ja hän oli myös puuhamiehenä rukoushuoneen rakentamisessa ja sisustamisessa.

Talon rakensivat kyläläiset itse talkoilla herännäisyyden aallossa ennen sotaa. Valtio antoi heille sata puunrunkoa, ja tontin lahjoitti vieressä asunut tilallinen Rikhard Tammi. Samainen isäntä löysi peltomailtaan kuuluisuutta saaneen Luurilan raha-aarteen, jota säilytetään Suomen kansallismuseossa. Rahat olivat peräisin noin 1040-luvulta, kun Hämeen Härkätien kulkijat oikaisivat talvella jään yli, ja luultavasti joku taivaltaja oli arvokkaine pusseineen uponnut jäihin.

 

Rukoushuoneeseen lahjoituksena saatiin myös lamput, kattokruunut, kamiinat ja penkit. Alttaritaulun Jeesus Getsemanessa on maalannut ja lahjoittanut Renkajärven rannalla kesiään viettänyt taiteilija Arthur Heickell (1873–1958). Valmistumisen jälkeen rakennus annettiin Suomen evankeliumiyhdistyksen omistukseen.

Kuivalahti muistaa, kuinka hän hääräsi pikkupoikana mukana kirkon lämmityspuuhissa, kun käytössä oli vielä puukaminat. Myöhemmin lämmitys vaihdettiin öljylle ja sittemmin sähkölle.

Kun talo täytti 70 vuotta, kyläläiset maalasivat sen talkoilla ulkopuolelta. Viimeisimmäksi uuden maalin ovat saaneet ikkunanpokat.

 

Vuohiniemi oli ennen vilkas kylä, jossa oli omia kauppoja, terveystalo, koulu, posti ja pankki. Koulu lakkautettiin jo 1970-luvulla, ja muut palvelut hiipuivat perässä. Jäljellä ovat kirkko ja kirjastoauto.

Nykyisin Hattulan seurakunta pitää rukoushuoneessa neljä messua vuodessa. Alkuperäinen ja toimiva harmooni on salissa paikallaan, mutta nyt virret säestetään sähkösoittimella.

– Jumalanpalvelukset ovat pyhäinpäivänä, tapaninpäivänä, pääsiäisenä ja juhannuksena. Varsinkin pääsiäis- ja juhannuskirkot ovat olleet suosittuja, Kuivalahti kertoo.

Rukoushuoneen perinteeksi ovat lisäksi tulleet kesäkonsertit, jotka vetävät väkeä salin täydeltä.

 

Kotikylänsä kunniaksi Kuivalahti on runoillut kronikan Kalliolle kukkulalle -laulun säveleen. Siinä hän käy 34 säkeessä läpi Vuohiniemen historiaa ja vähän nykypäivääkin.

Kesävieraat huviloillaan viettää loma-aikansa, Renkajärvi heillekin taas esittelee taikansa. Uudistuu ja rentoutuu täällä lomanviettäjä, marjat, yrtit, eliksiirit löytää luonnon kiertäjä.

Yli sadan hengen sali

Vuohiniemen rukoushuone valmistui vuonna 1937.

Sisälle mahtuu noin 110 ihmistä istumaan.

Sodan aikana rakennuksen katolla oli ilmavalvontapaikka, jossa naiset hoitivat valvontaa ja ottivat tarvittaessa heti yhteyden Hämeenlinnaan.

Renkajärven suojeluyhdistys osti kiinteistön itselleen vuonna 2014.

Ylläpitokuluihin kerätään rahaa muun muassa kolehdeilla.

Artikkeleita

joulukuu 2018
ma ti ke to pe la su
« marras    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31