Jutut Hämeenlinna

Yhteiskoulun purkulupa viivästyy – Nuoret ovat kyllästyneet parakkielämään: ”Rakennusta ei ole suunniteltu pedagogiseksi tilaksi”

Nuorisovaltuuston Joona Gyntheriltä heruu vähän ymmärrystä HYKin purkamisesta valittaneille. Arkkitehti Satu Huuska on yhtä ymmällään, miksi vanha koulu halutaan purkaa.
Joona Gynther ei jäisi ikävöimään Hämeenlinnan yhteiskoulun vanhaa rakennusta. Hänen mielestään lasten ja nuorten tarpeiden tulee mennä kaupunkikuvan säilyttämisen edelle. Kuva: AP Sarjanto
Nuorisovaltuuston Joona Gyntheriltä heruu vähän ymmärrystä HYKin purkamisesta valittaneille. Arkkitehti Satu Huuska on yhtä ymmällään, miksi vanha koulu halutaan purkaa.

Yksityishenkilöiden hallinto-oikeuteen tekemä valitus Hämeenlinnan yhteiskoulun purkuluvasta putosi kuin pommi paikalliseen koulukeskusteluun.

Kaupunki oli tehnyt päätöksen vuonna 1955 valmistuneen koulurakennuksen purkamisesta ja uuden yläkoulun rakentamisesta Tuomela-rakennuksen yhteyteen. Nyt valitusprosessi saattaa jäädyttää hankkeen vuosiksi ja koululaisten parakkielämä Hätilässä voi jatkua vielä pitkään.

Tilanne harmittaa todella paljon nuorisovaltuuston 1. varapuheenjohtajaa Joona Gyntheriä, joka itsekin parakeissa opiskelleena tietää, etteivät ne korvaa oikeaa koulua.

– Eteen saattaa tulla sellainenkin tilanne, että alueelle täytyy ryhtyä rakentamaan väestönsuojaa, jos parakit katsotaan pysyviksi rakennelmiksi, hän arvelee.

Gynther on itse käynyt koulua parakeissa neljä vuotta ennen siirtymistään Kaurialan lukioon. Hänen mukaansa väliaikaisiksi ajatellut rakennukset eivät yksinkertaisesti ole kivoja paikkoja.

– Tiloja ei ole suunniteltu pedagogisiksi opetustiloiksi, eivätkä ne millään tavalla vastaa nykypäivän vaatimuksia. Käytävät ovat niin ahtaita, etteivät niillä mahdu kaikki oppilaat yhtä aikaa pukemaan. Sisävälituntien viettäminen kovillakin pakkasilla on käytännössä mahdotonta, koska luokkien sisäilma menee silloin tosi huonoksi, Gynther kertoo.

HYKin koulurakennus on ollut yli kaksi vuotta poissa käytöstä rakenteista löytyneiden kosteus- ja homevaurioiden takia.

– Ei tarvita enää mitään pitkiä ja kalliita lisätutkimuksia sisäilmaongelmien toteamiseksi, kun monet oppilaat ja opettajat ovat joutuneet vaihtamaan koulua, koska eivät pysty olemaan siellä. Jos koulu päätettäisiinkin korjata, mikä takaa, ettei kosteutta jää rakenteisiin, Gynther kysyy.

Koulun henkilökunta vetosi Hämeen Sanomien yleisönosastolla, että purkamista vastustaneet vetäisivät valituksensa pois. Samaa toivoo Gynther. Hänen mielestään uusien tilojen tekeminen Tuomela-rakennuksen yhteyteen on erinomainen idea, josta on vaikea keksiä yhtäkään negatiivista asiaa.

– Ihmiset voisivat miettiä, mikä on oikeasti tärkeintä. Vanhan koulun purkaminen muuttaa alueen kuvaa, mutta rakennukset eivät ole ikuisia. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja heidän tulee olla etusijalla.

Purkulupaa vastaan taistelee hämeenlinnalainen aviopari Satu Huuhka ja Petri Haukka. Valituksessa sanotaan purkamisen merkitsevän arvokkaan kaupunkikuvan ja rakennuksen turmelemista sekä perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Huuhka on Tampereen yliopistossa työskentelevä arkkitehti, tekniikan tohtori ja dosentti, jonka erikoisalaa ovat korjausrakentaminen ja kiertotalous. Hän uskoo, ettei vanhassa koulurakennuksessa ole mitään sellaisia rakenteita, joita ei voisi korjata.

Lisäksi Huuhkan mukaan rakennuksen tilat ovat muunneltavissa nykyaikaisen koulunkäynnin vaatimukset täyttäviksi ja peruskorjauksen kustannukset ovat hyvin todennäköisesti halvemmat kuin uudisrakennuksen.

– Olen pahoillani, että oppilaat ja opettajat ovat joutuneet tässä hankalaan välikäteen. Tilanne johtuu siitä, että kaupunki on lähtenyt suunnittelemaan uudisrakennusta, vaikka mistään selvityksestä ei löydy objektiivista perustetta vanhan purkamiselle, Huuhka sanoo.

Arkkitehdin näkökulmasta rakennuksesta tehdyistä selvityksistä vedetyt johtopäätökset ovat erikoista luettavaa. Hänen mielestään vaikuttaa siltä, että purkamista on ryhdytty ajamaan, koska ilmanvaihtoa ei ole osattu säätää tasapainoon. Tätä Huuhkan on vaikea käsittää.

Oletko joutunut valituksen takia painostuksen kohteeksi? Aiotko perääntyä?

– En aio perääntyä, mutta en myöskään koe olevani millään tavalla painostuksen kohteena. Jos nuorten näkökulmaa ajattelee, niin hehän välittävät ympäristöstä. Jos korjauskelpoista koulua ei haluta korjata, niin se ei ole kestävää kehitystä.

 

Lue tästä lisää, mikä on koululaisille tärkeää.

Menoinfo