Julkaistu: 18.03.2017 01:02

Kirjat ja käsityöt sopivat hyvin yhteen

  • Kirjastossa kokoontuvassa piirissä vaihdetaan käsityö- ja kirjallisuusvinkkejä.
  • Päivi Ruuskanen on vetänyt piiriä sen aloittamisesta vuodesta 2010 lähtien.
  • Suomi 100 -vauvansukkia ja -pipoja kertyi piiriläisiltä laatikollinen.
  • Lammin kirjaston näyttelytilassa on parhaillaan esillä Konnarin koulun Suomi-aiheisia oppilastöitä. Muun muassa nämä piirustukset ja pikkuisista ruisleivistä tehty juhlanumero ovat nähtävillä 23.3. asti.

Kerran kuussa tiistaisin Lammin kirjaston näyttelyhuoneessa viuhuvat puikot ja koukut samalla, kun puhe kaartelee kirjallisuudessa ja kaikessa muussakin maan ja taivaan välillä. Kokoontuneena on käsityön ystävien kirjallisuuspiiri, jota vetää kirjastonhoitaja Päivi Ruuskanen.

Viime tiistaina paikalla oli kahdeksan osallistujaa, mikä on lähes vakimäärä. Puolentoista tunnin aikana syntyi pitkät pätkät sukkaa, tossua, sipulipussia, tumppua. Samalla juteltiin Suomen itsenäisyyden aikana julkaistuista kirjoista. Jokainen oli valinnut Yleisradion Kirjojen Suomi -nettisivustolta löytyvältä listalta yhden tai kaksi teosta luettavakseen ja esiteltäväkseen. Muutama oli valinnut kehotuksesta omana syntymävuotenaan ilmestyneen teoksen.

– Käsityöt ja kirjat ovat hyvä yhdistelmä. Saamme toisiltamme uusia vinkkejä ja parannamme maailmaa. Sana on aina vapaa. Itse ei edes välttämättä tarvitse lukea kirjoja, ja silti pysyy ajan hermolla. Piiri on viihdyttävä ja vapaamielinen, Liisa, Sirkka, Maija, Telle, Seija, Mirja ja Raija kehuvat.

Joskus ryhmä on myös pakotettu lukemaan tietty kirja. Päivi Ruuskasen mukaan Jari Tervon teokset ovat olleet joillekin kova pala, mutta enemmän on esimerkkejä siitä, että jonkun kirjailijan tuotantoon syttyykin kipinä.

Itsenäisyyden ajan kirjoista Liisa oli valinnut luettavakseen Anni Swanin teoksen Pikku pappilassa vuodelta 1922.

– Kirja on harmiton ja rauhoittava, siinä ei ollut mitään rumaa. Swanin lukeminen on hermolepoa, hän sanoo.

Maija poimi listalta Eila Pennasen vuonna 1942 ilmestyneen kirjan Ennen sotaa oli nuoruus. Hänen mielestään teos on mielenkiintoinen 1930-luvun opiskelijaelämän kuvaus.

Telle tarttui Juhani Ahon Rautatiehen, joka julkaistiin vuonna 1892.

– Vanha kirja, mutta niin ihana lukea. Suosittelen, hän jakaa hyvää lukukokemustaan.

Seija halusi ottaa teoksen itselleen tärkeästä ajankohdasta, vuodesta 1968. Tuolloin ilmestyi Tytti Parraksen Jojo, joka kertoo 1960-luvun opiskelijaelämästä.

– Jojo on ihana vanha kirja. Olen lukenut sen aikaisemminkin, mutta nyt luin sen uudestaan e-kirjana, hän kertoo.

Raijan silmään oli iskenyt Irja Virtasen teos Kenttäharmaita naisia. Kirjailija kertoo siinä lottana olonsa kokemuksista.

– Kirja on minun makuuni, se on kiinnostavasti kirjoitettu, hän sanoo.

Päivi Ruuskanen heijastaa nettisivuilta seinän valkokankaalle kirjoihin liittyviä vanhoja haastatteluja. Lisäksi hän esittelee piiriläisille lainattavia käsityökirjoja, joissa on ohjeita muun muassa pitsihuivien tekoon.

Ennen piirin alkua Ruuskanen kerää myös naisten tuomat Suomi-vauvansukat ja -pipot laatikkoon jaettavaksi tänä vuonna syntyville lapsille. Kanta-Häme on päässyt jo komeasti tavoitteeseensa, joka oli 1 400 sukkaparia.

Kirjallisuuspiiriä käsityön ystäville pidetään elokuusta huhtikuuhun. Sitä on Ruuskasen mukaan tarkoitus jatkaa niin kauan kuin kävijöitä riittää.

Julkaistu: 16.08.2017 06:00

Tapani Bagge

Kepin jäljillä

Hakolahdella Vanajan rannassa alkoi sataa. Suojauduin ison kuusen alle, mutta ehdin mukavasti kastua ennen kuin Koskela tuli.

Hyökkäsin vanhan farmari-Volvon kyytiin.

– Mikä siinä maksoi?