Julkaistu: 17.05.2017 06:15

Kenen haltuun terveystietomme ajautuvatkaan?

Ilkka Iivari (KU 10.5.) kirjoitti, kuinka veri pakenee maasta, kuinka laboratoriot lähettävät näytteet tutkittaviksi sinne, missä se tehdään halvimmalla. Veri voi paeta maasta myös muulla tavoin, kuten kävi Islannissa.

Suomessa THL on kerännyt jokaiselta äitiysneuvolan asiakkaalta tutkimusnäytteitä vuodesta 1983 alkaen. Näytteitä on kertynyt noin kaksi miljoonaa ja niitä on säilytetty Oulussa. Äitiysneuvolan asiakas on antanut THL:lle kirjallisen luvan säilyttää näytteensä myöhempiä tarpeita varten.

Helmikuussa sosiaali- ja terveysministeriö teki päätöksen tämän näytekokoelman siirrosta biopankki Borealikseen. Siirto toteutui huhtikuussa. Vuosina 1983–2016 kerätyt näytteet siirrettiin biopankkiin kysymättä lupaa näytteiden antajilta. (Tiedot Mediuutset -lehdestä)

Biopankkilain mukaan näytteet ja siihen liittyvät tiedot voidaan siirtää biopankkiin, jos siirtoa ei kielletä. Saapuneesta kiellosta tulee biopankin rekistereihin merkintä, jolloin näytettä ja tietoja ei enää voi käyttää uusiin tutkimuksiin. Näytettä ei ilmeisesti kuitenkaan poisteta. Kieltolomake ohjeineen löytyy THL:n sivuilta (https://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/thl-biopankki/tietoa-naytteenantajalle/suostumuksen-peruuttaminen).

Niin mitä Islannissa tapahtui? Siellä päätettiin vuonna 1998 antaa kaikkien kansalaisten terveystiedot ja -näytteet yksityisen yrityksen, deCODE geneticsin, haltuun. Vuonna 2009 deCODE genetics teki konkurssin ja sen omaisuus lähti kiertoon: tammikuussa 2010 Saga Investmentsille, joulukuussa 2012 Amgenille ja lokakuussa 2013 NextCODE Healthille. Kaksi viime vuotta islantilaisten biopankkitiedot ovat olleet kiinalaisen WuXi Pharma Techin omaisuutta. Kuinka siis Islanti valvoo, ettei sen kansalaisten tietoturvaa rikota. (Mediuutiset 5.5.)

Kieltolomakkeen lähettämisestä huolimatta tietomme saattavat päätyä käyttöön, johon emme itse haluaisi. EU:ssa laadittu uusi tietosuoja-asetus tuli voimaan 24.5.2016 ja sitä sovelletaan 25.5.2018 alkaen. Tärkeän yleisen edun kyseessä ollen asetus antaa rajoittaa tai kokonaan poistaa yksilöiltä oikeuden kieltää sosiaali- ja terveystietojensa käyttö. Suuri kysymysmerkki on, mitä tällainen yleinen etu tarkoittaa. Voiko se tarkoittaa muutakin kuin terveyden edistämistä, esim. taloudellista etua?

Nyt on kansalaisten korkea aika keskustella ja miettiä tarkoin, mitä kaikkea haluamme yksityistettävän yrityksille ja ketä äänestämme seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Epäluuloinen

 

 

Julkaistu: 19.07.2017 09:29

Linnajazz oli jälleen kesän musiikillinen makunautinto.

Ohjelman varsinainen tajunnanräjäyttäjä ehdottomasti Lauri Porra. Mies ja soitin olivat yhtä. Mystistä musaa, joka jäi sieluun ja soluihin soimaan.

Kiitos Linnajazzin järjestäjille!

Riitta Nyqvist

Hml