Julkaistu: 12.08.2017 06:00

Kuntakolumni

Monipuolinen kielitaito on Suomen kilpailuvaltti

  • Kaija-Leena SavijokiKirjoittaja on Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, joka on intohimoinen hyötyliikkuja ja puutarhanhoitaja.

Takavuosien mainoslauseen sanoin: vaikka loma on yhtä juhlaa, on arkeen hyvä palata. Näinä päivinä suomalaiset palaavat töihin ja kouluihin. Pitkän taantuman jälkeen arki lähtee rullaamaan vihdoin aiempaa valoisammissa tunnelmissa: vienti on alkanut vetää ja yritykset investoida.

 

Jotta suomalaistuotteet kävisivät kaupaksi, tarvitsemme kielitaitoisia ihmisiä. Kielet antavat myös pohjan muiden maiden kulttuurien tuntemiselle ja eri maista tulevien ihmisten ymmärtämiselle. Se on entistä tärkeämpää, sillä kohtaamme jatkuvasti muualta tulevia ihmisiä.

 

Kielitaidon pohja luodaan useimmiten koulussa. Olemme tähän asti saaneet olla ylpeitä suomalaisten kielitaidosta. Harvinaisempien kielien opiskelu on kuitenkin vähentynyt melkoisesti. Kun vielä 1990-vuosikymmenen loppuvuosina peruskouluissa opiskeli saksaa 70 000 oppilasta, nyt määrä on kutistunut 30 000. Kaikkein suosituinta vieraiden kielten opiskelu oli v. 1997. Silloin yli 40 % oppilaista opiskeli pakollisten kielten lisäksi vapaaehtoista A2-kieltä.

 

1990-luvulla tehtiin monia kielten opiskelun vähentymiseen vaikuttaneita päätöksiä. Kunnilta mm. poistettiin velvollisuus tarjota perusopetuksessa muita kuin pakollisia kieliä. Tämä johti siihen, että monissa kunnissa ei tarjota käytännössä muita pitkiä kieliä kuin englanti. Harvinaisempien kielten ryhmiin saatetaan vaatia niin suuria ryhmäkokoja, että ryhmiä ei käytännössä pystytä muodostamaan. Vaikka oppilaita jonkin kielen opiskeluun olisikin riittävästi, ryhmien järjestäminen yhteistyössä naapurikoulujen kesken koetaan lukujärjestysteknisesti niin hankalaksi, että ryhmää ei välttämättä synny.

 

Kielet myös kilpailevat suosiosta muiden oppiaineiden kanssa. Oppilas ei välttämättä valitse alakoulussa vapaaehtoista kieltä, jos sen tuntimäärä yläkoulun puolella vähentää mahdollisuutta ottaa muita valinnaisaineita. Alakoulussa ylimääräisen kielen ottamista saatetaan vieroksua myös siksi, että se lisää lukujärjestykseen tunteja.

 

Harvinaisempien kielten tarjonta on keskittynyt suuriin kaupunkeihin ja ennen kaikkea Etelä-Suomeen. Nykyinen hallitus on tilanteesta huolissaan. Siksi se on aloittanut kieltenopetuksen varhentamiseen liittyvän hankkeen. Hankkeeseen ei kuitenkaan yksikään Kanta-Hämeen kunnista hakeutunut. Hanke -ja projektirahoitus koetaan kunnissa ongelmallisena. Jos haluamme jatkossa monipuolisia kielten osaajia, tarvitsemme peruskouluihin pysyvämpiä ratkaisuja vieraiden kielten opetuksen järjestämiseksi.

Julkaistu: 16.08.2017 06:00

Kolumni

Tulkoon pimeys

Moni kaupunki yrittää kehittää imagoaan väkisin ja keksii hienoja iskulauseita, joilla voisi näyttää dynaamiselta ja muodikkaalta. Hämeenlinna on jo niin vanha kaupunki, että ideointi toimii kuin itsestään.

Julkaistu: 16.08.2017 06:00

Finnairin pääjohtaja Pekka Vauramolle maksetaan 130.000 euroa vuodessa lisäeläkettä. Suuryritysten pomojen miljoonapalkkoihin ja bonuksiin turtuneena tämä ei tunnu kovin suurelta hyvän miehen lisältä. Maajussikin tienaa keskimäärän saman – melkein kymmenessä vuodessa.

Julkaistu: 05.08.2017 06:00

Kuntakolumni

Hallitseva varpunen

Kesälle annettiin valomerkki, katuvalottomat yöt Hämeenlinnassa päättyivät. Keleistä huolimatta poliittinen kesä on ollut poikkeuksellisen kuuma. Päätösten ilmoittaminen on siirtynyt entistäkin enemmän 140-merkkisten totuuksien alustaan.