Julkaistu: 12.08.2017 06:00

Kolmas itsenäisyystaistelu - Veli-Antti Savolainen

Suomikatsaus; ahneus ei hellitä lyhytnäköistä otettaan

  • Petteri Orpo näyttelee hyvin kituliasta kesäteatteri Budjetissa.
  • Reilu-Reijo Karhisen maine kärsi kovan kolhun ja maksaa paljon.
  • Harry Harkimo sanoi, ettei suomalaisia johtajia kukaan kinua ulkomaille.

Finanssikriisin alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta - siis yksi vuosikymmen.

Suomessa juhlitaan nyt muutaman kasvukuukauden jälkeen helpotuksen huokauksien tuullessa jo puhurin lailla.

Onko finanssikriisi nyt lopullisesti ohi?

 

1. HELPOTUKSEN HUOKAUS. Suomen talous on mennyt selvästi parempaan suuntaan alkuvuonna. On syytä kuitenkin ymmärtää että elpyminen kymmenen vuoden mutapainin jälkeen kestää pidempään kuin vaikkapa 1990-luvun lamasta toipuminen.

Suomella on muutamia fundamentaalisia ongelmia, joista keskeinen on saamattomuus. Suomessa on panostettu, investoitu koko alkanut vuosituhat liian vähän.

Tämän myönsi teknologiateollisuuskin uudessa katsauksessaan.

Siitä seuraa kaksi asiaa: konekanta ja systeemi on Suomen tuotantolaitoksissa vanhentunutta eikä henkilökuntaa ole saatavilla, koska taidot kilometritehtaalla ovat ruostuneet. Koska on myös innovoitu liian vähän, emme saa irti kaikkea minkä kasvuloikka antaa, metsäteollisuutta lukuun ottamatta, joka kalkkiviivoilla aloitti investoinnit.

 

2. ITSENÄISTÄ PUHETTA. YLEn ex-toimitusjohtaja, SDP:n entinen kansanedustaja ja puoluesihteeri, nykyään ruotsalaisomisteisen, globaalin viestintätoimisto Kreabin Suomen toimitusjohtaja Mikael Jungner sanoi Uudessa Suomessa julki julman faktan, suomalaiset yritykset köllöttelevät paikallaan vähän tyytyväisenä, kasvun meininkiä ei ole.

Suomen 300 000 yrityksestä kasvaa vain alle tuhat!

”Suomessa yritys vain on, kehittymättä ja menemättä eteenpäin. Suunnatonta tuhlausta. Suomessa tämä on todellinen ongelma. Meiltä löytyy reilut 300 000 yritystä, maatilat mukaan lukien. Noista OECDn mittareilla kasvuyrityksiä on vajaa tuhat. Pelottavan pieni luku,” Jungner toteaa. ”Riskiä kaihtava yritys markkinataloudessa on vähän kuin kuiskaava oopperalaulaja. Ei toimi.”

 

3. MENETETTY MAINE MAKSAA PALJOIN PALAUTTAA. Kävi ilmi että Osuuspankin pääjohtaja Reijo Karhinen, joka oli sitoutunut viiden prosentin palkan luovutukseen, ei ollutkaan niin tehnyt, koska lupaus oli sidottu yhteiskuntasopimukseen eikä syntynyt kiky ollut Karhisen mukaan riittävän hyvä diili.

Karhinen lahjoitti vuoden palkastaan viisi prosenttia Helsinki Missiolle heti kun käry Taloussanomissa kävi. Hyvä niin, mutta OP:n huolella rakentama Reilun-Reijon mielikuva oli mennyt wahlroossarjaan miljoonien eurojen maineenmenetyksenä.

Melkoinen munaus

Toinen omaehtoinen maineenpilaaja, nyt ties monettako kertaa, on taas Finnair, jonka johtopiiri elää omaa yksityistä elämäänsä hallitusporukasta riippumatta, ymmärtämättä hyvistä tavoista ja kohtuudesta mitään lentäessään erinomaisuuden ensimmäisessä luokassa, pilvissä toisiaan palkiten.

Finnairin johto jaksoi muistaa vuonna 2012 syntyneen kohun bonuksista, allekirjoituspalkkioista ja asuntokaupoista vain viisi vuotta, Nesteen toimitusjohtajan viiden miljoonan ansiottoman arvonnousun rinnalla pieni Finnairin lisäeläke, 130 000 euroa toimitusjohtajalle, kertoi kuitenkin osakeyhtiössä enemmistöomistajan tahdon kunnioittamisen tasosta, röyhkeydestä julkilausuttua kohtaan; valtio-omistajan tahtoa, jonka mukaan lisäeläkkeitä ei enää käytetä palkitsemiseen.

Hallituksen puheenjohtaja, Stora-Enson ex-kilometritehtailija Jouko Karvinen sanoi, että näin pitää tehdä koska muuallakin tehdään Ja alkoi taas selittely kuinka Suomen johtajat muuten menetetään kovassa kilpailussa ulkomaille.

Kansanedustaja, liikemies Harry Harkimo huomautti tähän suoraan, ettei ylipäätään tiedä suomalaisia johtajia huipputehtävissä ulkomailla.

 

4. ORPO BUDJETTI. Suomessa on kolme teatteria joiden näytelmäklassikkoa esitetään uusintoina vuodesta toiseen. Tuntematon Sotilas, Työmarkkinateatteri ja Budjettiesitys.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli vanhaa perinnettä ja draaman kaarta noudattaen uuden budjetin.

Sen linja on johdonmukainen; lisää velkaa lasten maksettavaksi, lisää leikkauksia lasten vanhemmille. Yritystukiaisiin ei kosketa, yritysverotus säilyy alhaisena vaikka maksuvaraa taas olisi. Pääomaverot saavat edelleen erityiskohtelun verotuksessa ja EKP:n raharuiskun kautta Suomen Pankin letkusta.

Tavan mukaan Suomen kansaa syyllistetään sen hyvinvoinnista, palkat ovat liian suuria, kansa elää yli julkisten varojen.

NYT ei pidä vaatia lisää palkkaa tai seuraa Harmageddon.

Sen sijaan syytä ei ole koskemattomissa vanhojen puolueiden vanhoille puolueille vanhoihin rakenteisiin jakamissa yritystuissa ja maatalouden tukiaisissa ja verohelpotuksissa, joilla yrityksiä markkinoilla tuetaan kilpailussa väärin ja ostetaan alemmat palkat. Sanottakoon, että katsannossani talousideologisesti vanhoja puolueita ovat myös perussuomalaiset kuin sininen unelmakin, joiden nimi on hallitusohjelman alla.

Vanhoja teollisuuden aloja ja huonoja firmoja voidaan yrittää hetki ylläpitää elvytysvaroin, mutta siinä ei ole lopulta mitään järkeä, koska noutaja tulee silloin vain jälkijunassa ja enemmän rahaa on pantu hukkaan, työllistyminen tukirahoin ei lämmitä kun lopulta kaikki ovat pihalla.

Suomikatsaus jatkuu verkossa www,kansalaismedia.com

Siellä kerrotaan myös vallanvaihdoksesta ja hyvän olon psykoosista.

Julkaistu: 06.12.2017 06:10

Tuntemattoman sotilaan Honkajoki on saanut seuraajia. Honkajoki väsäsi ikiliikkujaa. Hän ilmestyi kuviin täydennysmiehenä ja oli kuntoisuusluokaltaan A-ryhmää. Honkajoen seuraajien kuntoisuusluokista ei ole mitään varmaa tietoa, mutta tuskin ovat ainakaan A-luokkaa.