Julkaistu: 18.10.2017 09:02

Peurakannassa riittää harventamista

  • Jahti on suunniteltava hyvin, vaikka kokemusta porukasta löytyykin. Myös nuotio kuuluu jokaiseen jahtiin.
  • Jorma Toivonen tietää, minne passimiehen kannattaa asettua. Peura on uskollinen omille poluilleen.

Kolmessa ajossa kaatuu yhteensä kolme peuraa ja näköhavaintoja kertyy ainakin 7–8 peurasta. Osan peuroista pelastavat sarvet. Kalvolan Metsästysseuran jahdissa ei ammuta nimittäin niitä pukkeja, joilla on kapeat sarvet.

– Emme ammu pukkeja, joiden sarvet eivät ulotu korvien ulkopuolelle. Tarkoituksena on, että vain parhaat jäisivät jatkamaan sukua, jahtipäällikkö Jorma Toivonen sanoo.

Toivonen on jättänyt juuri ampumatta nuoren pukin, joka ohitti passipaikan vain 20–30 metrin päästä suurta kiirettä pitämättä.

Hämeenlinnan seudulla peurakanta kasvaa, vaikka metsästystä on esimerkiksi Kalvolassa lisätty

– Meillä on 140 peuralupaa. Peurakanta on kasvanut, vaikka kaatolupien määrä on viime vuosina noussut. Edelliselle jahtikaudelle lupia oli 120 ja nyt 20 enemmän. Viime syksynä seura laski jääväksi kannaksi vähintään 150 yksilöä runsaan 9000 hehtaarin metsästysalueella.

– Tiheä kanta pitää metsästäjät maastossa läpi kauden. Tuo määrä sitoo metsästäjiä aika tavalla, mutta olemme ainakin tähän saakka onnistuneet pitämään lupien käyttöasteen aika korkealla, Toivonen selvittää.

Kalvolan Metästysseuran metsästysmaita halkoo myös yksi valtakunnan vilkkaimmin liikennöityjä väyliä.

Vaikka kolmosmoottoritien laidoilla on hirviaidat, on kantaa koitettava pitää kurissa. Tosin peurat osaavat jonkin verran käyttää alikulkuja hyväkseen. SRVA-tehtäviä peuran osalta tuli viime vuonna parikymmentä, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.

Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen.

– Moottoritien hirviaidat ovat meidän kohdallamme pitäneet tänä vuonna hyvin.

Toivosen kokemuksen mukaan peura viihtyy ahtaammilla alueilla kuin hirvi. Osa peuroista viihtyy lähellä asutusta.

Nykyiset jahtimaat sijaitsevat osin kolmosmoottoritien ja Vanajaveden välissä, mikä osaltaan helpottaa metsästystä

– Mökkejä on Vanajaveden rannoilla aika paljon, mutta meillä ovat säilyneet hyvät suhteet mökkiläisiin. Aika moni heistä haluaa peurojen vähentyvän, koska eläimet tuppaavat pihoille.

Kalvolassa on runsaasti ilveksiä, mutta myös peurat voivat hyvin.

– Meidänkin alueella on viisi ilvespoikuetta. Ilveksen saalistamia peuroja löytyy säännöllisesti maastosta, mutta ilvekset eivät suurta lovea kantaan aiheuta.

Yleinen ilmiö metsästyksessä on ukkoutuminen. Kalvolankin peurajahdissa valtaosa metsästäjistä on yli viisikymppisiä.

Metsästysseuroihin oli takavuosina vaikea liittyä, jollei omistanut maata tai joku sitä lähipiirissä omistanut. Ilman vahvoja siteitä paikalliseen kylään tai seuraan saattoi esimerkiksi kaupunkilaismetsästäjän olla miltei mahdoton päästä harrastamaan metsästystä

– Otamme seuraan uusi jäseniä 1–3 vuoden koeajan jälkeen. Tuona aikana kokelaan on osoitettava aktiivisuutta ja oltava mukana kaikin tavoin seuran toiminnassa esimerkiksi ampumaradalla tai riistanhoidossa. Ampumaratatoiminta työllistää aika paljon, Jorma Toivonen kertoo.

 

Julkaistu: 25.11.2017 07:10
Multiple images

Joulun lähestyessä joulutunnelmaa voi luoda monin eri tavoin. Tunnelmaa voi rakentaa niin väreillä, kynttilöillä, tekstiileillä, joulukoristeilla kuin asetelmillakin.

Olennaista on, että jokainen voi luoda joulutunnelman mieleisellään tavalla.