Julkaistu: 05.12.2017 20:00

Liikennemerkki 100-vuotiaan Suomen kunniaksi

  • Timo Lemi juhlistaa Suomen itsenäisyyden merkkivuotta omalla erikoiskyltillään. Takana näkyy hänen museokokoelmaansa.
  • Liikennemerkkien tarrat kiinnitetään metallisiin pohjiin. Kuvassa Timo Lemi valmistaa pysäköintirajoituksesta kertovaa kylttiä.
  • Suosaarentien pajassa liikennemerkit ovat kukin omassa hyllyosastossaan.

Suosaarentien pajassa Timo Lemi valmistaa kylttejä Hämeenlinnan kaduille, parkkialueille ja muille opastusta vaativille paikoille. Vuodessa hän urakoi 700–1000 virallista merkkiä tai viittaa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Lemi valmisti myös epävirallisen erikoiskyltin. Se on 100 kilometrin nopeusrajoitusmerkki, jossa numeron päällä lukee Suomi. Hän arvelee, että aluehallintovirasto tuskin antaa merkille käyttölupaa. Siten se jääneekin vain omaksi iloksi osaksi hänen kokoelmaansa.

Työnsä ohessa Lemi on ruvennut keräämään pienimuotoista kylttimuseota. Pajan seinällä on nähtävänä muun muassa Helsinki-olympiaviitta ja muita vanhanmallisia, yli 50-vuotiaitakin merkkejä, jotka ovat sellaisenaan jo poistuneet käytöstä. Yllättävää käyttöä niille on kuitenkin vielä näinäkin päivinä ilmaantunut.

– Esimerkiksi elokuvien rekvisiittana niitä on käytetty, hän kertoo.

Viimeaikaisia isoja hommia Lemillä on ollut Hämeen ammattikorkeakoulun piha-alueen kylttien teko. Myös kesäiset linja-autoreittien muutokset teettivät hänelle urakoita.

Paitsi Hämeenlinnan julkisille alueille, liikennemerkkiverstaasta tilataan kylttejä muun muassa maaseudun yksityisteille. Myös Hattulan kunta on ollut asiakkaana.

Aikoinaan Lemi valmisti vähän etuajassa viitan Tauno Palon raitille. Nykyään raitti sijaitsee Myllymäessä, ja siellä on virallinen kyltti.

Työt kaupungin liikennepuolella Lemi aloitti vuonna 1973. Alkuun hän oli itsekin ulkotöissä, mutta vuodesta 1992 lähtien hän on tehnyt hommia sisällä kylttipajassa. Eläkeikä on jo ovella, mutta toistaiseksi hänellä ei ole tiedossa ketään, kuka jatkaisi hänen työtään.

Kylttien metalliset pohjat ostetaan ulkopuolelta ja joitain harvinaisempia ja isompia hankitaan myös kokonaan valmiina.

Ostettuihin pohjiin Lemi kiinnittää Tielaitoksen kirjaintyypillä painetut tarratekstit ja -kuviot. Hän sanoo pitävänsä ”näpräämisestä”.

– Tykkään nyhrätä, ja työssä jokainen päivä on erilainen, hän naurahtaa.

Liikkuessaan Lemi sanoo katselevansa opastekylttejä sillä silmällä. Esimerkiksi yksityisillä alueilla liikennemerkeissä saattaa on sellainen virhe, että pysäköintikiellon poikkiviiva on pantu osoittamaan väärään suuntaan. Hän arvelee, että se ei silloin välttämättä ole edes pätevä.

Yksityisillä rakennustyömailla Lemi on usein havainnut merkkejä, jotka on jätetty paikoilleen, vaikka työt on saatu jo tehtyä.

Jos Lemin kylttikokoelma kiinnostaa, niitä voi mennä Suosaarentielle katsomaan, kunhan sopii asiasta hänen kanssaan ennakkoon.

Julkaistu: 16.12.2017 08:00

Ei ikinä! Mokoma marjavaras ei kyllä vie joululinnun titteliä sympaattiselta punatulkulta, ajattelee moni. En sitä tosissani ehdottaisikaan kun tiedän kuinka syvälle haittalinnun maine on räkättiin isketty. Sitä paitsi useimmiten rastaat viettävät joulua Keski-Euroopassa.

Julkaistu: 16.12.2017 07:00
Multiple images

Esperin Hoivapalveluyksikkö Hoiviassa valittiin vuoden 2017 Lucia-mummuksi Alli Lempinen. Onnellisella Lucia-mummulla sattui olemaan syntymäpäivä juuri Lucian päivänä 13. joulukuuta.