Julkaistu: 10.01.2018 07:50

Taidetta tiskiharjan vaihtopäistä

  • Ulla ja Niskanen ja Irma Tahvanainen käsittelevät teoksissaan ajallisuutta, olemassaolon väliaikaisuutta, muutosta, muistamista ja unohtamista. Molemmat ovat Paperihuone ry:n jäsentaiteilijoita. Taustalla Tahvanaisen Silmästä silmään -sarjan teoksia.

Galleria Paperihuoneessa on esillä tammikuun ajan hämeenlinnalaisen Irma Tahvanaisen Pääasiaa -niminen näyttely. Kyseessä on taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely.

– Minulla oli kaksi haavetta eläkkeelle jäädessäni, runokirjan kirjoittaminen ja taidenäyttelyn järjestäminen. Nyt molemmat ovat toteutuneet, Tahvanainen toteaa.

Tahvanainen toimi yliopettajana ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja suoritti eläkkeelle jäädessään aikuisten kuvataiteen perus- ja syventävät opinnot.

– Näyttelytyöt syntyivät noiden opintojen aikana. Esimerkiksi Vaihtopäät -sarja syntyi, kun meidän piti tehdä kantaaottava kollaasi, Tahvanainen kertoo.

Vaihtopäät -sarjassa on hurttia huumoria. Idea syntyi arkisesti. Tahvanainen vaihtoi uuden harjan Sini-astianpesuharjan varteen ja otti pakkauspahvin talteen.

– Nimi vaihtopää alkoi puhutella minua. Myöhemmin sille alkoi löytyä paitsi kierrätykseen ja ympäristönsuojeluun liittyviä, myös yksilöllisiä, yhteiskunnallisia ja työelämään liittyviä merkityksiä.

Sarja etenee kronologisesti. Ensimmäinen osa on nimeltään ”Nuorennusleikkaus”. Vaihtopääpahveissa on Tahvanaisen yo-kuvia. Esinekollaasissa ”Työttömät” on käytettyjä tiskiharjan vaihtopäitä. Seuraavissa osissa vaihtopäiden kunto huononee, niille kasvaa juuret ja lopulta ne muuttuvat osaksi luontoa.

Tahvanainen pohtii teoksissaan ajallisuutta, olemassaolon väliaikaisuutta ja muutosta. Myös ympäristönäkökulma on vahvasti läsnä. Vaihtopää-tiskiharjat hajoavat luontoon. Sarjan viimeinen teos on nimeltään ”Luonto kiittää”. Ikkunalle sijoitettu öljypastelliteos ”Ihmisen jälki” kuvaa ilmaston lämpenemistä.

Silmästä silmään -sarjassa Tahvanainen on tutkinut sian kalloa. Kallo muuttuu antiikin ruukuksi ja peiliksi. Seitsemänosaisen teossarjan kaksi viimeistä osaa ovat muistutus siitä, että olemassaoloa ja maailman menoa pohtiessaan ihmisen on hyvä katsoa myös peiliin. "Samassa veneessä" kollaasin peilistä kurkistaa taiteilijan oma kuva. Viimeinen osa, jossa katsoja näkee oman kuvansa vanhasta peilistä, on nimeltään "Katso ihmistä".

– Minulle omimpia tekniikoita ovat eri välineillä piirtäminen ja maalaus. Myös kollaasi kiinnostaa. Vaihtopäät -sarjaan on tulossa myöhemmin ainakin vielä kaksi osaa.

Grafiikkapajan puolella on esillä Paperihuoneella työskentelevän hämeenlinnalaisen kuvataiteilija ja taidekasvattaja Ulla Niskasen näyttely "Muistamisesta ja unohtamisesta". Niskasen teosten lähtökohtana ovat usein muistot ja kokemukset, tässä näyttelyssä isoäidin albumista löytyneet vanhat visiittikorttikuvat.

– Äitini syntyi ja isoäitini Aina Blomfeldt kuoli vuonna 1917, samana vuonna, kuin Suomi itsenäistyi. Skannasin, suurensin ja rajasin valokuva-albumista löytyneitä vanhoja kuvia. Kuvat ovat isoäidistäni ja hänen ystävistään, Niskanen kertoo.

Niskanen on toteuttanut sarjan "Ainan albumista I-VIII" sekatekniikalla yhdistämällä valokuvaprintteihin akryyliväriä, tussia ja lakkaa. – Halusin korostaa värillä ihmisiä ja tiettyjä yksityiskohtia, ja luoda jokaiselle kuvalle omanlaisensa tunnelman. Minua viehättää mustavalkoisen ja väripläjäysten suhde, taiteilija toteaa.

Näyttelyssä on myös valokuvakollaasi "Muistamisesta ja unohtamisesta – ihmisiä Suomesta vuodelta 1917".

– Valokuvien joukossa on myös suurennos anoppini äidin polkupyöräajokortista, Niskanen esittelee hauskaa yksityiskohtaa.

Galleria Paperihuoneessa on esillä Irma Tahvanaisen näyttely "Pääasiaa" ja grafiikkapajan puolella Ulla Niskasen "Muistamisesta ja unohtamisesta" 31.1. asti. Paperihuone sijaitsee osoitteessa Arvi Kariston katu 9, Hämeenlinna.