Julkaistu: 10.02.2018 07:10

Verenperintö haavoittaa ja sitoo

  • Kuukauden pohjoismainen elokuva Saamelaisveri esitetään Museo Militarian elokuvasalissa.

Amanda Kernellin palkitussa Saamelaisveressä (Ruotsi 2017) pulppuaa symbolista verta sekä poron että tytön korvista. Laumaan merkitty kuuluu siihen lähtemättömästi sekä omien että ulkopuolisten silmissä. Saamelaisveren päähenkilö 14-vuotias Elle Marja (Lene Cecilia Sparrok) uskaltaa kuitenkin unelmoida Edit Södergranin runon kertomasta maasta, jota ei ole.

Elle Marja käy 1930-luvulla saamelaista koulua pikkusiskonsa kanssa ja edessä on tulevaisuus perheen poronhoitajana isän kuoltua. Teinityttöä kismittävät kyläläisten piikittely ja halveksunta, koulun ankara kuri ja saamenpukupakko. Viimeinen pisara ovat koululla järjestetyt rotubiologiset tutkimukset, joiden jälkeen Elle Marja päättää lähteä Uppsalaan ja sulautua kantaväestöön.

Saamelaisveri on oikeastaan elokuva elokuvan sisässä. Ohjaaja on laajentanut nuoren Elle Marjan tarinalla lyhytelokuvaansa Northern Great Mountain (2015), jossa iäkäs opettaja Elle Marja matkustaa pohjoiseen poikansa ja lapsenlapsensa kanssa siskonsa hautajaisiin. Yhdistettyjen tarinoiden välityksellä Elle Marjan elämänikäisen identiteettikriisin vaikutukset paljastuvat sykähdyttävällä tavalla.

 

Euroopan Parlamentin LUX-elokuvapalkinnon saanut Saamelaisveri on ollut suurmenestys. Kolmekymppinen isänsä puolelta saamelaistaustainen ohjaaja lunastaa elokuvalla paikkansa kiinnostavien pohjoismaisten tekijöiden joukossa. Sekä käsikirjoitus, kuvaus että roolitus ovat onnistuneet. Erityisesti 19-vuotiasta eteläsaamelaista poronhoitajaa Lene Cecilia Sparrokia on kiitetty saamelaistyttö Elle Marjan sisimpienkin ajatusten aidosta tulkitsemisesta.

Tällä hetkellä Kööpenhaminassa asuvan Amanda Kernellin elokuva ei ole pelkää historian havinaa rotuopeista ja etnisestä ajattelusta tai saamelaisten syrjinnästä vaan herättää väistämättä kysymyksen, miten suhtaudumme nyt 2010-luvulla toiseuteen, erilaisuuteen ja vähemmistöihin. Elokuva koskettaa myös yleisellä tasolla: verenperintöä ja haavoja ei voi pyyhkäistä pois vaan raahaamme niitä sekä lapsuudenmaisemaa ikuisesti mukanamme.

Saamelaisveressä yhdistyy vahva tunnelataus ja syvällinen teema. Se on parasta mitä olen nähnyt pitkään aikaan.

Ulla Lappalainen

Kuukauden pohjoismainen elokuva: Amanda Kernell, Saamelaisveri (Ruotsi 2017, K12) Museo Militarian elokuvasalissa, Vanhankaupunginkatu 19, ma 12.2. klo 18. Liput (5 €) ovelta 17.50 alkaen. Lisätiedot kinotavast.net