Julkaistu: 10.02.2018 06:00

Lindström, Wahlroos, Putin ja Mäkelä...

  • Björn Wahlroosilta tärkeä huomio hehkutuksen keskellä.
  • Jarmo Mäkelä sanoi minulle suorat sanat Venäjästä.

1 TYÖLLISYYSASTEIDEA. Hallitus saattaa päästä tavoitteeseensa työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin tämän hallituskauden aikana.

Hieno juttu jota kukaan ei uskonut mahdolliseksi vielä vuosi sitten.

Perjantaiaamuna työministeri Jari Lindström pyysi eri osapuolilta ideoita kuinka työllisyysastetta voitaisiin edelleen nostaa muiden pohjoismaiden tasolle 75 prosenttiin ja vielä sitäkin paremmaksi.

Minulla on helppo idea: asetetaan kaikkiin valtion yritystukiin, erityisverohelpotuksiin, takauksiin ja päästöilmaisoikeustukiaisiin kuin myös maataloustukeen ”uuden työn klausuuli”, joka määrittäisi tuen määrän ja koskisi vain uusien työpaikkojen syntyä.

Juha Sipilä ehdottaisi työnantajille uutta yhteiskuntasopimusta jossa ne vapaaehtoisesti ottaisivat osingonjakopottiinsa 15-20 prosentin työllistämiserän, jossa yritys sitoutuu uuden työn synnyttämiseen vastikkeena yhteiskunnan tuesta.

Samalla saataisiin yritystukien rakenneuudistus vanhan säilyttämisestä uuden luomiseen.

2 WAHLROOSIN KANSSA SAMAA MIELTÄ. Kirjoitin jo vuonna 2014, kun öljyn hinta laski reilusti yli puolella ja euro ”devalvoitui” 1,40 tasosta jopa alle 1,05 eli kolmekymmentä prosenttia, että nousun eväät ovat tässä. Talouspolitiikassa ihmetellään nyt mistä nousu sai alkunsa, oliko se suhdanne vai hallituksen strategia, kilpailukykysopimus vai mikä?

Björn Wahlroos sanoi Helsingin Sanomille, että pelkästään euron arvon alennuksen olisi pitänyt luoda 7–8 prosentin bkt-kasvu, mutta tulos olikin 2–3 %.

Öljyn rajun hinnan laskun merkitys on siihen päälle.

Nyt dollari maksaa 1,22 euroa ja öljyn hinta on noussut alle 40 dollarin tasosta 67 dollariin barrelilta.

Markkinalogiikan mukaan nämä kasvun erityiseväät on siis syöty 2020–21 euroalueella.

Suomi ottaa silti velkaa.

3 VENÄJÄ: TEESI JA ANTITEESI. Tähän palstaan liittyy verkkojulkaiseminen ja radio-ohjelmat joka viikko.

Esitän näkemyksiä ja teesejä radiossa ja kutsun jonkun väittämään vastaan.

Tälle viikolle sattui hyvä keskustelu kun minä olin altavastaajana Paasikiven-Niinistön linjalla suhteessa lännen muka ärsyttämään Venäjään ja vastaväittäjä Yleisradion kokenut (Bonn, Bryssel, Moskova, Washington) kirjeenvaihtaja ja diplomaatti Jarmo Mäkelä antoi tulla vastakkaista kantaa.

Minä asetin teeseiksi, että Vladimir Putinilla on henkilökohtainen missio, erittäin selkeä ohjelma, jonka ydin on Venäjän kärsimien nöyryytysten lopettaminen ja sen suurvaltakunnian palauttaminen.

Siihen Putin on varannut 25 vuotta aikaa: siis vuoteen 2024 saakka.

Väitin myös että

– toinen vaihe on palauttaa usko Venäjän globaaliin sotilasmahtiin. Sitä todistettiin Syyriassa.

– Putin laskee, että vuonna 2024 Venäjän naapurit Intia ja Kiina ovat maailman suurimmat taloudet, Afrikka on talousihmeen keskellä, arabit sotineet sotansa ja liittolaisia. Venäjällä arvioidaan, että siitä syntyy uusi sauma oman talouden kohentamiseen.

4 ANTITEESI: Jarmo Mäkelä väitti vastaan, asetti antiteesin.

”Maantiede ei ole muuttunut, mutta Suomen geopoliittinen asema on ja sitä voidaan edelleen muuttaa Suomen omaksi eduksi Suomen omin toimin. Sellainen ajattelu, että aina ensin on otettava huomioon Venäjän näkökohdat ja vasta sitten Suomen omat edut, on jälkijättöistä suomettumista”, latasi Mäkelä.

”Venäjällä on vuosisatoja pidetty yllä mielikuvaa, että se on uhattuna kaikilta suunnilta. Ajatus ei siis ole uusi eikä syntynyt Naton tai EU:n laajentumisen myötä. Ulkoista uhkaa korostamalla saatiin kansa hyväksymään ensin tsaarin yksinvalta, sitten Stalinin hirmuhallinto ja nyt Putinin läpeensä korruptoitunut sekurokratia.”

Mäkelä jatkoi: ”Nato ja EU eivät rikkoneet lupauksiaan ottaessaan uusia jäseniä kylmän sodan jälkeen. Ne lupasivat, että kaikilla, jotka hylkäävät kommunismin ja hyväksyvät demokratian, on oikeus päästä jäseniksi, jos ne niin itse haluavat.”

”Venäjää ei kylmän sodan jälkeen nöyryytetty. Päinvastoin – se otettiin mukaan Natoon vain sitä varten perustetun neuvoston myötä, siitä tuli EU:n strateginen kumppani, se hyväksyttiin Euroopan neuvoston ja maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Lopulta se hyväksyttiin myös johtavien teollisuusmaiden kerhoon, mihin se ei oikeasti kuulunut. Tämän kaiken Venäjä menetti, kun se alkoi liittää naapurimaiden alueita itseensä.”

”Putinilla on selkeä missio: pysyä vallassa niin pitkään kuin suinkin ja rikastua siinä ohessa. Kaikki muu on alistettu tälle päämäärälle. Sen sijaan Putinilla ei ole visiota siitä, miten Venäjän kansan hyvinvointi ja ulkoinen turvallisuus voitaisiin parhaiten taata – hän ei yksinkertaisesti sellaista visiota tarvitse. ”

Venäjän BRICS-haaveetkin Mäkelä tyrmäsi:

”Kiinasta ei tule Venäjälle tasavertaista kumppania. Molemmat puhuvat kyllä moninapaisen maailmanjärjestyksen puolesta, mutta siinä missä Kiina on dynaaminen ja nouseva suurvalta, Venäjä on taloutensa puolesta taantuva raaka-aineiden tuottaja. Jos Venäjä haluaa liittoutua Kiinan kanssa, siitä tulee Kiinan vasalli...” sanoi venäjätuntija Jarmo Mäkelä.

Lisää kuulet: www.kansalaismedia.com/nettiradio

Julkaistu: 26.05.2018 06:00

Kuntakolumni

Perhekeskus

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa on entistäkin tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen, että asukkaat löytävät tarvitsemansa oikeat palvelut helposti. Tähän tähtää myös hallituksen yksi kärkihankkeista LAPE-hanke.

Julkaistu: 23.05.2018 06:00

Yleensä vallassa olevat diktaattorit ja muut ns. kehitysmaiden johtajat rakennuttavat valtakaudellaan jonkinlaisen muistomerkin. Taivaisiin silloin kurotellaan, sillä pytingin pitää olla mahdollisimman korkea ja näyttävä. Rakennus nimetään tietenkin tämän suurmiehen mukaan.