Julkaistu: 14.04.2018 08:00

Idänpään-Heikkilä oli tärkeä vaikuttaja

  • Juhana Idänpään-Heikkilä aikalaisen hiilipiirroksessa.
  • Vanha jyväaitta seisoo Juhanan puistossa Idänpäässä.

Vanajalaisen valtiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilän (1818-1890) syntymästä tuli 7. huhtikuuta kuluneeksi 200 vuotta. Idänpään-Heikkilän sukuseura kunnioitti merkkipäivänä kantaisänsä elämäntyötä tervehdyskäynnillä hänen haudallaan Vanajan hautausmaalla.

Idänpään-Heikkilä ei lapsena päässyt kouluun, mutta äiti opetti hänelle lukutaidon. Kirjoituksen sekä laskemisen hän oppi Lönnrotin Mehiläisestä ja seurasi aikansa tapahtumia tilaamalla neljää lehteä.

Jo melko nuorena Juhana sai pitäjänkokoukselta osakseen luottamustehtäviä ja hän oli ainakin Vanajan pitäjän ensimmäinen talollinen, joka käytti puumerkin sijasta omia nimikirjaimiaan ja lopulta koko omaa nimeään. Itseopiskelu ja tutustuminen kansaan tekivät Juhanasta vakaan suomen kielen puolustajan. Heikkilän talon isäntä oli Vanajan pitäjänkokouksen käytetyimpiä voimia. Hän toimi myös laamanninoikeuden lautamiehenä ja kirkkoväärtinä.

Idänpää-Heikkilä valittiin talonpoikaissäädyn valtiopäivämieheksi ensimmäisen kerran vuonna 1872 ja myös vuosien 1877-1878 sekä vuoden 1882 valtiopäiville. Hän oli maaseudun ajankohtaisten kysymysten lisäksi erityisen kiinnostunut kansanopetuksen kehittämisestä ja suomen kielen asemasta sekä suomenkielisen sivistyksen edistämisestä.

Hänen ensimmäinen sanomalehtikirjoituksensa käsitteli kansansivistystä. Ensimmäinen luottamustoimi Vanajassa oli opetustarkoituksiin käytettävien varojen hoitokunnassa. Paljolti Heikkilän ansioksi on luettava se, että Vanajassa aloitti vuonna 1866 toimintansa eräs Suomen ensimmäisistä kansakouluista, jonka johtokuntaan hän kuului kuolemaansa asti.

Maatalouden edistäjänä Idänpään-Heikkilä oli Etelä-Hämeen eturivin maanviljelijöitä, joka raivautti pelloksi kuusi tynnyrinalaa kivikkomaata ja niittyä. Hän rakensi muun muassa suuren kivinavetan ja jyväaitan, joka on vielä jäljellä Juhanan puistossa Idänpäässä.

Idänpään-Heikkilä oli jäsenenä Uudenmaan Hämeen läänin maanviljelysseurassa. Myöhemmin hän oli perustamassa viiden kunnan alueella toimivaa Etelä-Hämeen Maalaisseuraa ja toimi sen puheenjohtajana.

Vuonna 1857 Suomen Talousseura myönsi Idänpään-Heikkilälle uutteruudesta ja ansioista pienemmän hopeamitalinsa.

Keisari Aleksanteri II otti vastaan säätyjen edustajia käydessään Hämeenlinnassa vuonna 1863. Hyvänä puhujana tunnettu Idänpään-Heikkilä puhui talonpoikaissäädyn edustajana. Puhe herätti keisarin mielenkiinnon ja hän halusi saada sen itselleen. Keisarin hautajaisissa Idänpään-Heikkilä edusti talonpoikaissäätyä.

Lähteet: Kari Ventola Idänpään-Heikkilän sukuseurasta, Felix Seppälä: Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon, Wikipedia ja Häme-Wiki.

Julkaistu: 25.04.2018 08:00
Multiple images

Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten yhdestoista urheilutietäjä-visa kertoi jälleen sen, että seutukunnalta löytyy tukku todellisia urheilutietäjiä. Hattulalainen Atte Peltola uusi vuoden takaisen voittonsa niukasti ennen jo aikaisempina vuosina kaksi voittoa hankkinutta Eetu Lehtistä.

Julkaistu: 25.04.2018 07:20
Multiple images

Hämeen liitto innostaa Kanta-Hämeen kuntia uudenlaisiin ratkaisuihin kaavoituksessa ja rakentamisessa. Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen sanoo asumiseen liittyvien linjanvetojen vaikuttavan niin alueen elin- kuin vetovoimaisuuteen sekä asuinviihtyvyyteen.

Julkaistu: 25.04.2018 07:10

Ojoisilla jätettiin kansalaisaloite

Nuorille lisää harrastuksia!

Kansalaisaktiivisuudestaan tunnettu Ojoisten kaupunginosa Hämeenlinnassa jätti kaupungin luottamus- ja virkamiesjohdolle maanantaina kansalaisaloitteen nuorten harrastustoiminnan lisäämisestä. Kansalaisaloitteen takana ovat Pro Ojoinen sekä Ojoisten lastentalon vanhempaintoimikunta.