Julkaistu: 11.07.2018 06:00

Toimittajalta

Vettä ja leipää

  • Heli Karttunenheli.karttunen@hameensanomat.fi

Tämän vuoden viljasadosta menetetään alkukesän Pro-Agrian arvion mukaan noin 30 prosenttia. Syynä on alkukesän kuivuus. Myös viime vuonna sää pilasi satokauden, joten viljasato on maassamme huono nyt jo kahtena perättäisenä vuonna.

Heikompi satokausi ei kuitenkaan ole vaikuttamassa esimerkiksi leivän hintaan, sillä yllättäen raaka-aineen osuus leivän hinnasta on vain neljä prosenttia – muu hinta tulee leipomoiden ja kaupan kustannuksista (SK 27).

 

Haastattelin toisaalla tässä lehdessä hattulalaista maanviljelijää, joka toi esiin monta mielenkiintoista pointtia niin suomalaisesta kuin maailmanlaajuisesta ruoantuotannosta. Esimerkiksi Suomessa vettä voi käyttää käytännössä vapaasti, mutta muualla maailmassa vesioikeudesta joutuu maksamaan.

Suomessa myös huonoista satokausista jää sentään jotain käteen, kun toisaalla äärimmäiset sääilmiöt, hirmumyrskyt tai kuivuus, voivat viedä koko sadon. Tuolloin yleensä tilanteesta kärsii paikallinen viljelijä.

Maallikolle nämä ruoantuotannon kiemurat ovat jokseenkin tuntemattomia, ja maailman vesiongelmat tuntuvat täällä järvien ja sateiden keskellä kovin kaukaisilta.

 

Vähänkään tiedostava kuluttaja joutuu ruokaostoksilla monenlaisen eettisen pohdinnan eteen.

Esimerkiksi hedelmäviljelmät vaativat usein niin runsaasti vettä, että paikallisten asukkaiden vesivarat uhkaavat ehtyä (SK 27). Muun muassa muotihedelmä avokadon suosion kasvu on aiheuttanut maailmalla suuria ongelmia – tosin vesivarantojen hupeneminen on vain yksi avokadonviljelyn aiheuttamista ongelmista.

Vesivaroja verottavat yhtälailla viljan ja puuvillan tuotannot, ja verrattuna esimerkiksi lihantuotantoon, lentämiseen tai autoiluun hedelmien ympäristövaikutukset ovat kuitenkin pieniä.

 

Kotimaisen ruoan puolesta puhuu sen puhtaus – niin torjunta-aineiden kuin geenimuuntelunkin suhteen – sekä paikallisen tuotannon tukeminen, mutta yleensä korkeampi hinta nostaa kotimaisen tuotteen ostokynnystä.

Luomua pidetään yksiselitteisesti positiivisena asiana, mutta silläkin on viljelijöiden mukaan kääntöpuolensa. Mietityttää myös, saataisiinko koko maapallon ihmispopulaatiota kuitenkaan ruokittua pelkällä luomutuotannolla.

Ja jos joku sukupolvi taaksepäin kaikki ruoka oli luomua, tai vähintäänkin lähiruokaa, tänä päivänä luomu on luksustuote, johon vain hyvinvointiyhteiskunnan asukkailla on varaa.

Kuluttajan näkökulmasta kaikkein epäeettisintä on kuitenkin jo tuotetun ruoan pois heittäminen – mutta ruokahävikin vähentäminen on varmaan myös helpoin asia, jolle jokainen voi itse tehdä jotain.

Julkaistu: 11.07.2018 06:00

Toimittajalta

Vettä ja leipää

Tämän vuoden viljasadosta menetetään alkukesän Pro-Agrian arvion mukaan noin 30 prosenttia. Syynä on alkukesän kuivuus. Myös viime vuonna sää pilasi satokauden, joten viljasato on maassamme huono nyt jo kahtena perättäisenä vuonna.

Julkaistu: 27.06.2018 06:00

Mistä tietää, että on soittanut byrokratian linnakkeeseen? Siitä, että alkaa monotoninen konemusiikki, jonka väliin kuulee automaattipuhujan sanat ”Palvelemme hetken kuluttua, olkaa hyvä ja odottakaa”. Sitä kun tunnin kuuntelee, niin huonomuistisempikin osaa ulkoa tuon värikkään lauseen.